70 kg:n tavoittelijat

Moi vielä! Tt66 samanlaisia kokemuksia ,ullakin. Ensin lähti 2kiloa ihan niinkuin pitikin ja sitten jäin jumiin 72,5kiloon vaikka olin Nutriletilla ja tosi tarkka siitä mitä syön ja liikkuakin yritin nimenomaan rasvaa polttaen. Aloin olla jo ihan depppad, mutta sitten yhtäkkiä viime to 71,7 ja pe 71,4. Käyn vaa'alla joka aamu ja merkkailen painokarttaan kun olen keventynyt. Toimii minulle paremmin kuin viikkopunnitus. Tänään oli taas 72 mutta mulla on silti hyv fiilis siitä että positiivinen alamäki on alkanut. .

Mä painan täsmälleen grammalleen saman verran kuin tammikuun eka päivä. Paino on alimmillaan ollut 2,1 kiloa vähemmän kuin nyt ja veikkaisin että ensi viikkoon (menkat) mennessä nousee vielä kilon... Sit se taas romahtaa ja alkaa kipuamaan ylöspäin. Olen kyllä edesauttanyt tätä hommaa oikein olan takaa mättämällä hiilareita. Tosi järkevää. Tänään sit ruotuun! Johan siinä tuli 1,5 viikkoa taas sekoiltua enemmän tai vähemmän...

Mutta ärsyttää!

Tänään punnitus päivä naama näytti tältä! Ei siis viikonlopun syöppöilyt hetkauttanut paino 71,6

Noi mitä säkin laihdutat kommentit on tuttuja mullekin. Siihen kysymykseen on aina hiukan vaikea vastata kun kysyjä usein on itseä lihavampi, mut oon ottanut noi kommentit ihan kohteliaisuutena. Onhan se kiva et jonkun mielestä näyttää hoikalta . Mutta tosiaan olen juuri päässyt normaalipainon puolelle ja vyötärö on vielä 86 cm eli liian levee naiselle. Tähtäys olis sinne normaalipainon keskivaiheille ja vyötärö sallittuun 80 cm. Eli ei vielä anoreksiaa

MaisaK: laitoin yksityisviestiä

QueenTku: Vastailin sulle yksityisviestillä.

Ansculee: Voi tuo on niin tuttua kun aikoinaan Paikkareissa pudotin. Jo kauan ennen kuin olin normaalipainossa alkoivat jotkut lähiympäristössä hokea että "ei sun enää tarvitse laihduttaa". Kaikkein oudointa oli kun ryhmänohjaaja Paikkareissa sanoi tuon ryhmässä, koska en millään saavuttanut tavoitettani (58 kg, olen 160 cm lyhyt) ja päätettiin että saan heidän laihdutusdiplomin jo 63-kiloisena. Jotenkin sitten jäi kirvelemään että en päässyt tavoitteeseen silloin. Sitten mummoni joka arvosteli liki kaikkia ihmisiä ylipainoiseksi, sanoi mulle yksi joulu: "Lopeta herranimessä, oot jo kuin se Victoria" (Ruotsin prinsessa, jolla tuolloin oli todettu anoreksia). Erikoista oli myös, että yksi hoikan hoikka kaverini aina kylään mennessäni oli kokannut voitaikinasta rasvaisia piiraita ja muita herkkuja ja joka rasia pöydällä pullisteli suklaata. Hän ojeneteli niitä minulle tiuhaan, mutta ei itse ottanut palaakaan. Tosi läpinäkyvää ja lapsellista Mun mielestä niin kauan kun ei ole edes normaalipainossa voi toisten kommentit unohtaa, niissä kun voi olla sanojan motivaatio mikä tahansa tai sitten ne on vaan jotain heittoja, ihmiset puhuu välillä mitä sylki suuhun tuo ja ei punnitse sanojaan.

Zemp kaikille uuteen viikkoon

Kiitos paljon tsemppaus viesteistä!!!! helpottaa huomata, ettei ole ainoana tällaisessa tilanteesa, vaikken tollaisia kommentteja kyllä muille haluaisi! tsempataan toisiamme jatkossakin ja jätetään ne kateelliset kommentit omaan arvoonsa!

heips!
oli pakko kirjoittaa oli niin tuttua juttua!
Minulla kans anoppi joka on varmaan 10 vuotta aloittanut aina tammikuussa tai syksyllä-jouluksi kuntoon-laihduttamisen.itse olen siinä ajassa saanut monta lasta ja pudotellut painoa aina parhaani mukaan.nyt nuorimmaiseni on siis kohta 2V.ja alotin nyt tammikuun 11pv tämän loppurutistuksen.
Va mita ihmettä anoppini on kummasti kunnostautunut ruualaitossa ja pöytään syntyy milloin mansikkarahkaa(kermalla tehtyä)ja joululta jääneistä torttutaikinoista valmistettuja viinereitä!!

parasta se kun kaikkien pitäs muka laihduttaa ja siinä sitten pöydän ääressä kiiluvia silmäpareja on useita ja kaikilla tekis mieli.itsellä ei ainakaan vielä ole tehnyt tiukkaa. vähän uhastakin olen päättänyt et nyt laitetaan ruokavalio remonttiin ja nyt en syö!haluan syödä järkevästi ja tähtään loppuelämän juttuihin en joka joululta aloitettavaan kuuriin.ja mikä vapauttavinta en syö enää vaan siksi kun on tarjolla ja kuuluu hyviin tapoihin.en syö jos ei ole minun ruoka-aikani ja ei ole nälkä.

Sitten aika ikävää on just se et aina sanotaan"hei olet kyllä pienentynyt!montako kiloa on nyt tippunut jne"!ihan kuin ihmisen arvo mitattaisiin sillä minkä kokoinen on.jos asia on itselle kipeä ja vaikea ja yrittää tavoitella edes normaalipainoa ei ole kiva kuulla et ei sun tartte enää.saahan sitä jo vähän olla kun on lapsia ja ikääkin jo kohta 30v.!!!

minä en periaatteesta kommentoi kenenkään laihtumisia koska en itekään siitä tykkää,varsinkin kun nyt yrittänyt hullun lailla viimeset vuodet ja aina oli paino vaan samassa ja silti olin kuulemma lahtunut!

kateutta sanon minä!jos" piirissä" jossa on paljon naisia on kaikilla enempi tai vähempi sama ongelma olen huomannut et se on asia joka helposti aiheuttaa jännitteitä.olen sillä periaatteella et minä olen minä ja teen omat valintani ja ratkaisuni ja muut tekee omat.

Olipas mukava purkaa pihalle kun niin tympässy tuo"mummeli"ku tuputtaa tuota ruokaa

Iiiiks, huomenna olis punnitus jänskättäää! Otin kyllä maanantaina varaslähdön ja vaaka näytti jo sillon et puoli kiloa on lähtenyt. Saa nähdä mitä se huomenna näyttää. Olen kyllä asennoitunut siihen et paino olis samassa, mutta senttejä olis lähtenyt voi, oispa asia näin..

Kohta olis jumpan aika, hiphei

Huomisiin!

Heippa!

Minäkin voisin liittyä tänne seittemänkympin tavoittelijoihin.
Olen 24-vuotias tyttönen Pohjois-Karjalasta ja painonpudotus ja elämäntaparemontit ovat minulle täysin tuttu juttu. Koskaan en ole vain onnistunut juurruttamaan kevyen syömisen tapoja itseeni ja paino on pikku hiljaa noussut ylöspäin jokaisen onnistuneen pudottamisen jälkeen.
Pari vuotta sitten tiputin vajaat 15 kiloa pistelaskun avulla ja nyt olen taas alkulukemissa.
Tammikuun alusta olen lisännyt arkeeni rutkasti liikuntaa ja maanantaina aloitin ruokavalioon puuttumisen ja liityin tänne.
Olen 161 cm pitkä ja painoa maanantaina oli 84 kiloa, eli rutkasti liikaa. Tavoittelen 20 kilon pudotusta, mutta haluan edetä pienempien tavoitteiden avulla, jotta urakka ei tuntuisi liian suurelta. Siksi liityin tähänkin ryhmään, 70 kg on jo kuitenkin matkaa, joten siinä yksi suurempi tavoitteeni.
Nyt pyrin ekaksi alle 80, sitten alle 75 jne.
Kiloklubi vaikuttaa todella käyttäjäystävälliseltä ja ruokien ja liikunnan merkkailu on sujunut kuin itsestään.. päivän aikana kirjotan syömisiä ylös paperille ja illalla kirjaan ne sitten koneelle.

Kova tsemppi nyt vaan päälle, niin kesällä kehtaa pistää taas vähemmän vaatetta päälle!

Heissan!

Täällä yksi uusi klubilainen ilmoittautuu ketjuun 70:n tavoittelijoihin.
Pituutta on vaivaiset 162 ja painoa tällä hetkellä 84:n tietämissä.
Enemmänkin on ollut (9:llä alkanut), mutta alaspäin taas menossa.
Toivottavasti pääsis tuonne 70:n tietämille.

Kalorilaskurin mukaan syön liian vähän, vaikea saada syömisiä kohdilleen. Liikunta ei ole ongelma, olen aina liikkunut paljon (tänäänkin liikuntaa yht. lähes 3 tuntia, vapaapäivä kun on).
Toivottavasti tämä tästä suttaantuu ja saa nuo muutkin osa-alueet kuntoon. Syömisen lisäksi kun juominenkin on ongelma. Eli myös juon liian vähän

Tsemppiä kaikille!