50 kg:n tavoittelijat

Ilmoittaudun kanssa tähän ketjuun, oon 159 pitkä ja paino 61,3 viime punnituksessa sunnuntaina, eli kai jollain lailla normaalipainoinen mutta haluaisin noin 5kg pois koska itse tiedän että oma olo on sen jälkeen paljon mukavampi.

Hei Laireli, Heidi ...totta tosiaan. Olen itsekin 160 senttiä pätkä ja oon joskus painanut 51 kiloa ja olen ollut ihan normaalipainoisen näköinen; en mikään laiheliini. Joten ei kait se 55 oo mikään kauhean pieni paino tämän pituiselle? Silloin 51-kiloisena olisin varmaan pyörtyny, jos vaaka ois näyttänyt yli 60... Joten siitä vaan tytöt!!!

Tänään kävin illalla puntarissa ja +300, eli ei hyvä mutta kai se pitkässä juosussa pikku hiljaa sit alkaa putoon, aika jojottelua ainakin tää alku mulla ollut. Oltiin kyllä 7v synttäreillä joten herkut kyllä oli punasella, kotiin sentään kävelin, vajaa5km.

No jos olet ollut synttäreillä ja syönyt herkkuja niin kyllä ne näkyy sillä hetkellä puntarissa mutta ei enää välttämättä tänään. Minä käyn puntarissa aamulla kun olen herännyt ja käynyt vessassa. Ja vain kerran viikossa. Mutta sehän on jokaisen oma asia milloin haluaa käydä puntarissa.

Viikko lomalla: liikuntaa tuntitolkulla, mutta myös hyvää ruokaa ja juomaa - myös herkkuja.

Tulos +2,5 kg. Ja yksi kotipäivä jo välissä.

Mulla on normaalistikin sunnuntai-iltana "virallinen" punnituspäivä, käynhän mä ahkerasti muulloinkin mutta en niitä merkkaile.

Tänään olin kuntosalilla ja huomenna suunnittelin mennä pyörällä töihin, saas nähdä kuinka käy.

Tseppiä vaan meille kaikille ja hyvät yöt.

Aiemmin luin tätä viestiketjua ja jotenkin se kommentti 67 kilosta kolahti. En edes muista enää, kuka sen kirjoitti. Ideana oli kuitenkin se, että joku käyttäjä oli tullut foorumille ja silmille iski 67 kiloa, joka oli käyttäjän mielestä tosi vähän.

Minä taas henkiseltä ja oikeastaan fyysiseltäkin minältäni normaalipainoisena kuuluisin tänne ketjuun persjalkaisena ja lyhyenä, vaikka pitkään aikaan en vielä hätyyttele edes 80-kilon rajaa. . Vielä 67-kiloisenakin olisin BMI:n mukaan ylipainoinen. Nyt olen vielä enemmän ylipainoinen, mutta olen ollut normaalipainoinen ja verevässä hyvässä kunnossa 55-kiloisenakin. Sanottakoon, että normaalipainoni yläraja on noin 62 kiloa.

Enää en edes uskalla haaveilla noista 50- lukemista, mutta jos pääsis edes joskus alle 60-kilon tai ainakin siihen tuntumaan, jolloin voisin sanoa olevani normaalipainoinen. Silloin olis kilon parin marginaali normaalipainon puolella. Nyt vielä tavoittelen satasen alitusta. Hurja urakka on edessä, kun mun pitäs karistaa itsestäni lähes puolet. Noo, hitaasti kiiruhtamalla mennään ilman suurta stressiä. Oikeaa suuntaa kohti.

Tsemppaan kovasti teitä kaltaisiani lyhyitä, joille monien ylipaino on pidempien kanssasisarien alipainoa. Mutta oikeassa olette. Me lyhyet olemme lyhyitä, eli alle 160 cm tai jompsin kumpsin puolta tuota rajapyykkiä. Silti me lyhyenlännätkin haluamme olla joskus normaalipainoisia. Niin ja ellei aivan normaalipainoisiksi yllettäiskään, niin ainakin haluamme olla hyvinvoivia.

Sohvi kirjoitti ihan asiaa... Kova on sulla urakka jo etukäteen nostan hattua saavutuksillesi. Ihan hävettää, kun mulla hiki nousee pintaan jo viiden -kuuden kilon jäljellä olevasta painon pudotuksesta...
Nyt olen normaalipainon puolella, nippa nappa.
Huomaan tässä vaiheessa, että joka kerta, kun alan puhumaan painon pudotuksestani minulle tulee kauhia tarvis selittää, miksi vielä painoa pudotan...Täällä palstoillakin olen sössöttänyt sitä sun tätä, miksi jatkan. 10 kiloa sitten kaikille oli ihan näkyvästi selvää, miksi olen innostunut kiloklubista ja sitä mainostan tilanteessa kuin tilanteessa Nyt en enää kehtaa puhua mitään, painonhallinnasta korkeintaan.
Tämä ketju on todella hyvä; herättipä minutkin ajattelemaan, että ei tässä mitkään Twiggy-painot ole tavoitteena.

Oops, tarkoitukseni ei ollut ollenkaan tuottaa pahaa mieltä kenellekään.

Minusta se ei ole sankaruutta, että olen hommannut itseni tilaan, jossa joudun ajattelemaan isojen kilomäärien pudotusta. Mun mielestäni on paljon järkevämpää ajatella oikeita elämäntapoja jo normaalipainoisena. Pienten kilomäärien kanssa on yleensä aina kuitenkin helpompaa elää, kuin kymmenien liikakilojen kanssa.

Meillä jokaisella on itsemme kokoinen elämäntapojen muutoksen opettelun vaihe menossa. Joten tsemppiä kaikille siihen ja aurinkoa tuleviin päiviin.

Sohvi, et kai minua tarkoittanut....enhän minä pahoittanut mieltäni mistään!!!! Sinä kirjoitit asiaa!!! Siis teräviä, hyviä, ansiokkaita huomioita oikeasta elävästä elämästä !!! Kullakin meillä oma tilanteemme ja näkövinkkelimme, josta asioita tarkastelemme. Se on hyvä niin, elämä olisi yksitoikkoista, jos kaikki katsoisivat asioita vain saman putken läpi!!! Minä tuossa vaan pohdiskelin...omaa tilannettani ja hymyilinkin itselleni..!! Pelkkää yksinpuhelua, joka kirjoitettuna selkeyttää ainakin minun ajatuksiani. Tulee vaan naputeltua niin nopeasti, että ei raapustuksista ota "erkkikään" selvää...(sorry Erkit...