50 kg:n tavoittelijat

moikka mulla on jumittanut paino nyt varmaan jo 3 viikkoa siinä 54 kohdalla, kävi se jo alempanakin tulin nyt julkisesti kertomaan että aion taas ottaa itseäni niskasta kiinni ja saada painoa putoamaan, ehkä tästäkin vähän motivaatiota tulisi viime viikot oon syönyt epäterveellisesti ja liikunta on jäänyt liian vähälle ja nyt pitää tehdä taas muutos, onneksi et ole paino päässyt nousemaan kuitenkaan

Huomenia Hetkeen ei oo tullut tänne kirjoteltua, mutta edistyminenkin on ollut hyvin, hyvin hidasta..tuntuu, että kaikista juhlista jäänyt hirveä makeanhimo päälle. Kohtuun opettelu ei oo niin yksinkertasta..
Tavoitteesta en kyllä aio luopua, vaikka kuinka nyt pännisi!

Mähän vielä pääsen sinne!

Löysinpäs tämänkin täältä, kirjoitin jo "normaalipainoisen laihdutus" ketjuun. Elikkäs, olen siis lihonut 8kg alle vuodessa ja täytyisi siitä ainakin 5kg saada pois. Liikun paljon, joten ongelmana on ruokavalio. Anoreksiaa sairastin nuoruudessani, joten kohtalotovereita etsin. Viime aikoina on tosiaan ollut sellainen fiilis että jotain on pakko tehdä, että olisin tyytyväinen itseeni! Joten yksäriä saa pistee tulemaan jos jollakin on samanlaisia ongelmia.

Yksi normaalipainoinen, mutta itseensä tyytymätön laihduttaja ilmoittautuu mukaan keskusteluun. Tällä hetkellä painoa tasan 60kg (164cm), aiemmin paino heitellyt 56-59kg. Anoreksiataustakin on, joten nyt aion laihduttaa ns. terveellisesti. Tavoitteena 54kg ja siinä pysyminen. Ihannepainossa pysyminen tulee olemaan se suurin ongelma, sillä rakastan (ja mies myös) herkkuja yli kaiken.

oon niin kyllästyny itteeni. Oon normaalipainoinen, (158cm/56kg) mutta mietin jatkuvasti ulkonäköä. En mielestäni ikinä ole ollut tarpeeksi laiha, ja sen myötä syön suruuni ja lihon. Oon ollu kiloklubissa kolme vuotta ja vain lihonnut sen aikana. Nyt ajattelin, että en tuojota painoa ollenkaan, vaan alan rakastamaan itseäni. Pokaystävä sanoi, että minä itse en nää kuinka kaunis olen, mutta kaikki muut huomaa sen. Ajattelin, että en käy vaa'alla enkä mittaile, vaan yritän vain syödä terveellisesti ja liikkua. En välitä painosta enkä muusta, haluan elää enkä koko ajan murehtia painosta ja ulkonäöstä. Tänään huomasin kuinka huono itsetunto minulla todella on. pakotin itseni laittamaan shortsit jalkaan, joita en ole ikinä käyttänyt, ja kävelin kauppaan. Koko matkan vain ajatelin että "apua, kaikki tuijottaa mun seluuliittejä ja ihmettelee miten kehtaan käyttää tällaisia housuja" haluaisin tästä ajatustavasta eroon...

sappsu Kyllä se on mahdollista itsekin alkaa nähdä itsensä niinkuin muutkin, mutta helppoa se ei ole. Mäkään en oikein edelleenkään ymmärrä, mitä mun mies näkee mussa, kun mä itse en nää kuin makkarat ja kaiken mikä hyllyy. Siitä huolimatta kävin yks päivä ostamassa mikrosortsit, kun olin semmoisia jo pitkään kuolannut. Aattelin, että kotona niitä uskaltaa käyttää. Noh, käytinpä niitä sitten kauppareissullakin! Ja olo oli itse asiassa aika hyvä! Tuli semmonen fiilis, että mähän näytän ihan hyvältä näissä! Se vaatii vaan semmosta pientä uskallusta laittaa ne lyhyet sortsit jalkaan ja vaan mennä.

Tsemiä, kyllä se siitä vielä paranee, kun kerran jo ongelman tiedostat! Se on se ensimmäinen askel

Mä olin 2,5 viikkoa kesälomalla ja liikunta jäi taas ihan minimiin sitten kun kelit loman loppua kohden parani ja syömiset on ollu ihan mitä sattuu viimeisen parin viikon ajan Tänään palasin töihin ja samalla ajattelin palata "normaaleihin" elämäntapoihin. Saa tosin nähdä miten sinne salille jaksaa vääntäytyä biitsin/terassin sijaan (jos ne helteet tosiaan tulee)

Mutta eipäs stressailla turhia, pitäähän sitä syksyksikin jotain projektia olla

mun paino on jumittanut siinä 54kg kohdalla jo muutaman viikon mutta nyt on taas laskenut 53.5kg!!! Sitä se on kun ottaa itteään niskasta kiinni

Huomenia!

Onneksi ei jumitus jäänyt päälle pitemmäksi aikaa, nyt on päästy jo puolisen kiloa taas alaspäin! Mun pitäis kyllä ehdottomasti jatkaa lomailua vielä pari viikkoa eikä palata töihin..paljon helpompaa syödä terveellisesti ilman töitä.

Onneksi on sattunut hyvät lomakelit. Tänään suuntana aurinkoinen ranta kera hyvän seuran.

Mä taas en saisi olla ollenkaan lomalla!! Tai oikeastaan koko kesä on paha kaikkine houkutuksineen, joiden takia treenaaminen jää ja syömiset on mitä on..

Tällä hetkellä ei oikeastaan edes kiinnosta yrittää kun tietää että monia houkutuksia on tulossa: Ruisrock, Pinkin ja Musen keikat, Vanajafestarit ja mökkeilyä yms lomailua... Tiedän etten selviä (enkä edes halua selvitä) noista juhlimisista ilman alkoholia. Ei sitä vaan kesällä jaksa pingottaa, mutta pitäis silti jotenkin yrittää minimoida vahingot ettei olis ihan mahdotonta sitten elokuussa jatkaa säännöllisempää treenaamista ja järkevämpää syömistä..

On tää kyllä niin fiksua: koko kevät tsempataan kroppaa kesäkuntoon ja sitten kesällä vedetään koko homma kirjaimellisesti läskiksi