50 kg:n tavoittelijat

Jaahas, nyt on saatu tän viikon juhlaurakka onnellisesti päätökseen! Joskohan tästä sitten heti huomenaamulla palaisi siihen ruotuun ja jatkaisi tavoitteen saavuttamista. Takapakkia on kyllä nyt tullut juhlasyömisten myötä, mutta viis siitä, juhlat olleet oikein maistuvia ja hauskoja!

IiraK,

Lueskelin sun viestejä, aika samanlaisilta vaikuttaa taustat ja pituuskin on melkein sama (Oikeesti mäkin oon varmaan 159,5 cm, mutta aikoinaan terkkari pyöristi sitä vähän ylöspäin niin olen tota 160 cm käyttänyt )

Paino on mulla vaihdellut vuosien varrella n.53-60 kg välillä ja kaikennäköisiä laihdutusprojekteja on mahtunut mukaan. Viime syksynä järkytyin kun vaaka ylitti maagiset 60kg ja päätin että kesällä 2010 olen kerrankin bikinikunnossa. Vaihdoin uudelle kivemmalle salille ja aloin treenaamaan säännöllisesti ja syömään Kiloklubin mukaan. Virallisen projektin aloitin vuoden vaihteessa, siihen mennessä oli jo pari kiloa kadonnut. Reilut puoli vuotta on siis menty elämäntapamuutosta ja kärsivällisyyttä se on todellakin vaatinut kun normaalipainon rajoissa mennään. Repsahduksia on ollut ja välillä oon merkkaamatta kaloreita viikkotolkulla ja silti tuloksia on tullut, hitaasti mutta varmasti. Vähitelleen tästä on kuitenkin tullut se normaali arki ja terveellisempiä valintoja tekee kuin itsestään, siksi että niitä haluaa tehdä eikä siksi että "pitäisi".

Kauhee tilitys tuli, mutta haluan kertoa että toivoa todella on ihan jokaisella Ehkä aluksi se vaatii hieman itsekuria, mutta vähitellen muuttuu "normaaliksi" tavaksi elää "repsahduksineen" kaikkineen.

Mulla oli kanssa eilen juhlimista ja syötyä ja juotua tuli taas ihan kiitettävästi, onneksi ei ollut krapulaa ja pääsin tänään sauvakävelylle. Liikunta on nykyään niin elämäntapa, ettei ilman enää oikein osaa olla.

Tsemppiä sulle IiraK projektissasi ja kaikille muille tietenkin myös!

Mä en kyl ikinä tuu pääsemään 50 kiloon, tai ees 5:lla alkavalle kiloluvulle, mutta täällä taustajoukoissa hengailen edelleen. Ei vaan oikeen oo mitään sanottavaa, kun paino vaan jumittaa ja jumittaa eikä tipu mihinkään. Motivaatiota ei oo tällä hetkellä ollenkaan, kun vaikka kuinka syö terveellisesti, niin se paino vaan ei tipu. Ärsyttää niin, että tekis mieli pistää visatili vinkumaan ja mennä rasvaimuun.

Viikonloppuna oli veljen yo-juhlat ja kakkua, voileipäkakkua yms. meni ja PALJON. Kauhulla sitten odotin mun maanantaipainoa, joka olikin 53.4!!!! Parin viikon jumitus päättyi siis yli puolen kilon pudotukseen sunnuntaina tosin kävin lenkillä ekaa kertaa pariin viikkoon, sekin saattoi auttaa

Hei,

Minä olen kanss jonkin aikaa haaveillut pääseväni tonne 5 alkavalle kymmenelle. Välitavoite tosin on 70 alle. Nyt elopainoa 76, pudotusta jo 3,9 kg, mutta pitkä matka vielä. Olen 160 pitkä ja joskus ennen ekaa lasta paino oli 53 kg ja hyvä silloin. Nyt tavoitteena on 55 kg. Aloitin täällä vasta tänään. Itsekseni olen tässä kuukauden verran tsempannut. Ihana lukea teidän kaikkien onnistumisista. Toivottavasti elämäntaparemontti mullakin onnistuu. Sain veriarvot tietää eilen ja olen päässyt kolestroli-arvoissa melkein tavoitteeseen, 5,5. Eli jotain muutakin hyvää on tapahtunut kuin vain rasvaa palanut.

Vähän hirvittää kokonaispudotusurakka vielä olisi 21 kg - normaalipainoon ei onneksi kuin 12 kg.

Tsemppiä kaikille

Moi!

Sain Jutan (Gustfasberg) toukokuun tsempillä pudotettua 4kg ja aamupaino liikkuu nyt 59,5 - 60,7 välillä. Tähän jämähti. Tavoitteena olisi nyt kesän aikana päästä 55kg ja sitten jouluun mennessä tasan 50.

Hmm.. mun ongelma taitaa olla aika lailla päinvastainen kuin suurimmalla osalla täällä. En voi juurikaan sanoa, että milloinkaan pitäisi päästä takaisin ruotuun, kun noita repsahduksia ei satu ikinä. Treeniä 5-6krt / vko ja ruokaa liian vähän. Herkkuja nykyään onneksi jo vähän mahtuu mukaan, mutta jos vaikka pullan satun ottamaan, niin närhin siitä parhaan palat ja noin 3/4 pullasta löytää tiensä roskiin.

Mä voisin jopa sanoa, että MÄ TAHDON NOITA REPSAHDUKSIA! Niin hölmöltä kuin se kuulostaakin.. mutta ehkä silloin koko elämä ei pyörisi vain sen syömisen ja liikunnan ympärillä...

Tänään aamulla kävin porukoiden vaa'alla ja se näytti ihan hippasen alle 50kg (tais olla 49.7) - ja mulla oli vielä pitkät housut jalassa. Pikkasen on paino pudonnut tässä. Ei tosin niinkään tarvetta laihtua, ei kyllä tosin tarvetta nostaakaan sitä painoa. PItäisi vaan oppia se rennompi asenne (ei kovin helppoa, kun nuo syömisongelmat ovat olleet mukana kuvioissa noin kymmenen vuotta). Tuntuu, että parisuhdekin jää kakkoseksi, kun on vain pakko päästä salille - ja sen jälkeen onkin sitten niin väsynyt, ettei mikään kiinnosta.

Huoh, tulipas pitkä tilitys, pakko vaan taas vaihteeksi avautua johonkin!

Alexandra: tsmppiä sulle kovasti, että saisit syömisongelmat kuntoon <3 muista että yksi pieni askel kerrallaan...

No mulla pituutta 160 ja ehkä en ihan 50 kiloa tavoittele, koska jo nyt reilussa 54 kilossa posket lommottaa ja luut törröttelee, mutta 52 taitais tavoitteena olla. Eli sellaset 2,5 kiloa matkaa.

Ylipainoinen en koskaan ole ollut, mutta sellainen ikuinen jojo-laihduttaja ja varsinainen herkkusuu, joka voisi elää pelkällä suklaalla. Siksi ihmettelenkin ettei mun painoni tuossa 6 viikkoa sitten ollut enempää kuin 60,5 kiloa.

Aloitin sitten Jutan dieetin ja sitä vedin 4 viikkoa, pari viimeistä viikkoa kyllä kutistetuilla hiilareilla. Sillä sain tippumaan 3,7 kiloa. Nyt olen pari viikkoa karpannut ja pari kiloa tippunut lisää. Pelkoa sortumisista ei ole ollut, huomennakin rippijuhlat, mutta minä se vedän kahvia vaan.

hei pitkästä aikaan
Mulla on painoa tippunut nyt tämän vuoden puolella 19,5kg. ja olisin täysin valmis lopettaan tän laihduttamisen... mutta taitaa mennä nyt samoille alexandran kans että lasken kaloreita ja treeniä 6-7kertaa viikossa..
Joten olisko kellään neuvoja miten pääsis tähän "normaaliin" elämään, olen tyytyväinen mittoihini nyt.. olen syönyt n.1500kaloria/pvä..