Ilahduttavat reaktiot

Tänään taas minua ovat niin vieraat, kuin vähän tutummatkin ilahduttaneet posittivisilla sanoillaan minun muuttuneesta ulkonäöstäni.

Viime viikon keskiviikkona 3 eri ihmistä sanoi minulle, että miten olen nourtunut likojen lähtöjen myötä. Niin vesijuoksukaverini sanoi minulle tänä aamuna siellä pukuhuoneessa, että täytyy kyllä sanoa, että sinä olet todella nuortunut kovasti tämän projektisi myötä. Sanoin , että kiitos kiitos, se on aina yhtä mukavaa musikkiia korville.
Toinen tapaus tänään: Uimahallilla, kun vesijumppa päättyi tuli yksi rouva minun viereeni ja sanoi, että olet niin muuttunut, että en edes kasvoista meinannut tuntea. Hän on rekisteröinyt minut, mutta minä en häntä. Kaiketi oli helppo rekisteröidä minut, kun olen käynyt siellä sen -65 kg suurempanakin. Vielä , kun olimme aulassa juomassa vettä niin tämä samainen nainen tuli siihen pöytään ja sanoi, että hän on kyllä todella iloinen ja onnellinen minun puolestani, kun olen laihtunut niin paljon. Ja kysyi varmuudeksi, että olet varmaan itsekin tyytyväinen saavutukseesi. Mitäpä siihen muuta sanoo, kun että näin on. Sanoi, että hän on siksi niin iloinen, kun hänellä itsellään on rautaa polvessa, kun polvet on niin sökoöt. Sanoi, että niveletkin tykkää, kun olen laihtunut. Sanoin, että se oli yksi syy, miksi tämän urakan aikoinaan aloitin.
Kolams tapaus tänään: Eräs miespuolinen ystävämme tuli meille ja kun menin avaamaan hänelle oven niin ensimmäiseksi hän sanoi, että olet sinä todella laihtunut, että kuinka paljon olet oiein laihtunut viime näkemältä. Itse asiasas en ole kauheesti laihtunut viime näkemältä, mutta kun aloitin liikunnan ja liikun 5-6 kertaa / vko niin olen varmaan kiinteytynyt ja siksi ihmiset huomaa sen nyt. Saan nimittäin lähes päivittäin kuulla siitä nyt syksyllä, että olen laihtunut sellaisiltakin ihmisiltä, joita näen melko usein, mutta eivät ole mitään tähän asti sanoneet tai sitten niin kuin tämä mieshenkilökin, vaikka on nähnyt niin hänen mielestään olen laihtunut nyt vähän ajan sisällä kuulema paljon. Kun hän oli jonkun aikaa istunut meillä niin hän sanoi vielä, että kilojen mukana on kuulema karisseet myös vuodet. Olen kuulema nuoremman näköinen. En itse osaa sanoa sitä, että olenko nyt nuoremman näköinen vai en, mutta uskon, että se energisyys, joka minulla nyt on tuo sen tunnelman, että olen nuortunut, kun en enää lyllerrä eteen päin. Tietty kasvon piirteet ovat tuleet esille, kun ennen kasvoissa ei juuri mitään muotoa ollut muuta kuin yksi pallo vain.

Tällä viikolla tapasin kaveria, jonka kanssa on menneet aikataulut niin pahasti ristiin että joskus tuossa touko-kesäkuussa viimeksi nähtiin. Hänen ensimmäinen kommenttinsa mut nähdessään oli "Ja siis mihin susta puolet on jäänyt?" Ei tässä nyt ihan puolia oo hävinnyt, mutta kiva kuulla että muutos näkyy.

Tänä aamuna kun laitoin vaatteita päälle niin miekkonen tuli taakse seisomaan ja kieto kädet mun vyötärön ympärille ja sanoi vain "pieni" Tuli ihan tooosi hyvä mieli <3

Vähän samanlainen kokemus kuin nonotella eli ukon kanssa halittiin tänään ja se totes, että ootpas sinä kutistunu, menee melkeen kehteen kertaan kädet siun ympäri
Ehkä vähän liiootteli, mutta silti tuntu hyvältä

Muutenkin tosi kivaa, kun ukko jaksaa kannustaa ja tukea. Syö mukisematta kaiken mitä kokkailen ja lähtee mukaan liikkumaan.

Meillä kans mies harrastaa tuota kehumista!

Yks ilta kietoi kädet ympärille selkäni takaa ja sanoi "kyllä sä oot tosiaan laihtunu"

Ja kaupassa sanoi kerran että "mä katoin että mikä laiheliini siellä juustotiskillä" Laiheliini.. Jep.. Painoa melkein 100kg

Aiai kun tuli hyvä mieli tänään!

Lauluopettaja reilun kuukauden tauon jälkeen: "Onpa susta tullut urheilullisen näköinen! Siis ei mitään että joo muutama kilo kadonnut, vaan ihan erilainen vartalonmuoto. Tollanen timmi ja lihaksikas!"

Kuulostaa varmasti hassulta että opettaja sanoo noin, mutta kun ollaan tässä sellaset 8v tavattu viikottain ja sen verran vähän ikäeroa, että aina puhutaan kaikesta muustakin kun musiikista. Ihanaa että eron huomaa, varsinkin noiden lihasten kanssa! Itse kun en ole ikinä halunnut olla laiha, vaan lihaksikas

Mulle sanoi äidin mies, miehen tytär ja äiti itse moneen kertaan, että olen kutistunut ja näytänpä laihalta ja ah ja voi. Kyllä oli virne suupielestä suupieleen!

Aika tarkalleen vuosi sitten olin koulun työharjoittelussa Tiimarissa. Silloin siellä samaan aikaan oli harjoittelijana eräs vähän vanhempi nainen, jonka kanssa tulimme ihan hyvin juttuun (ikäerosta huolimatta =) ). Tällä viikolla näin tätä naista pitkästä aikaa, olin viimeksi häntä nähnyt silloin vuosi sitten - ja hän kysyi minulta melkein heti, että olenko minä laihtunut! Ja minä kuitenkin olen ihan normaalipainoinen, suht hoikkakin ollut aina. Että mistään isoista eroista ei ole kysymys, kiloissa "vain" n. 4 kg. Onhan se toki minun mittapuulla aika paljon, kun ei tästä enää laihtua voikkaan kun muutaman kilon.

Aloitin siis kiloklubeilun maaliskuussa, ja pidin kesän taukoa ja aloitin uudestaan vasta tällä viikolla (joo, hävettää. mutta se oli puhdasta motivaation puutetta joka myös kaduttaa! ). Ajattelin että tuona aikana olen varmasti lihonut, vaikka vaaka ei niin näyttänytkään. No, ilmeisesti en ole! Hyvä mieli tuli ja se motivaatio kasvoi taas.

Vanhoilta kavereilta oon kuullut, että näytän samalta kuin lukiossa Kun tultiin miehen kanssa iltalenkiltä, käveltiin kapealla jalkakäytävällä peräkkäin ja hän kehaisi, että onpa seksikkäitä pyllyjä liikenteessä Hän on kyllä ihana, kun tykkää musta olen minkä kokoinen tahansa, kunhan vaan olisin onnellinen

Tsemppiä kaikille! Aina on hienoa, kun ihmiset muistaa kertoa hyviäkin asioita eikä vaan ikäviä Pysytään kauniina ja terveinä

Eilen oli isän 60-vuotisjuhlat ja tuli nähtyä toistakymmentä sellaista sukulaista joita en ole vuoteen tai pariin nähnyt ja huomioita muuttuneesta ulkomudosta tihkui pitkin iltaa joka suunnalta Kehuttiin kasvojen kaventuneen ja että oon selkeesti kiinteytynyt ja muutenkin kun oli sitten vielä mekot ja meikit ja kaikki tällingit niin kuulemma upea ilmestys. Mikäpä siinä oli kuunnellessa kuin hymyillä Ja loistavat juhlat oli kyllä muutenkin.

Heh on se niin vähästä kiinni se hyvä mieli: kävin eilen apteekista ostamassa sellasta lääkettä mikä annetaan kilomäärän mukaan ja se myyjä (nuori mies) sanoi että mun pitäis ottaa se määrä mikä on 60-65 kiloiselle. Hihii. Tottakai oli hyvää tilannetajua häneltä sanoa se määrä mut ku se tuli niin miettimättä että mulle tuli siitä hyvä mieli.