Onnistumisen iloa - välitavoitteita, pieniä ilonaiheita tms

Hyvä Jennuzka!

Mä olen niin iloinen siitä, että olen saanut kahden pienen lapsen kanssa arkeen oikean rytmin. Aamulla ehdin sauvakävelemään ja illalla jumppaan tai uimaan.

Ja tuntuu kivalta, että kahvillakin onnistuu käymään ilman pullia yms, kun tiedän, että pala tummaa suklaata odottaa mua ip-kaffeilla, kun lapsoset nukkuu. Ja onnea tuottaa myös nämä viilenevät ilmat ja tieto siitä, etten ole näin paksu, kun seuraavan kerran helteet koittavat.

Onnistuin näkemään itseni hoikistuneena. Katselin viikonloppuna otettuja kuvia ja totesin olevan yllättävän sutjakka Koska vaikka vaaka ja vaatteet on kertonu samaa niin yllättävän vaikeaa on silti nähdä itsensä normaalipainoisena, lihava mielikuva istuu tiukassa. Peilissä vielä näkyy pyöreä (muttei enää lihava) tyyppi, ehkä se hoikka ehtii sinnekin viimeistään kun tavoite alkaa olla saavutettu.

Mun ilonaiheeni tänään on se, että mahtui yhdet caprihousut jalkaan, jotka ei vielä kuukaus sitten mahtuneet!

Tänään söin säännöllisesti ja hyvin. Vajetta piisaa ja pallot vihertävät. Olen tyytyväinen, huomenna uudestaan !

Vetäsin eilen 2,5km lenkin keskellä yötä. Pidempäänkin olisin mennyt, mutta kun kotiovi tuli vastaan Tänään uudestaan!

Tänään olen siirtynyt jälleen normaalipainoisten kerhoon!!! BMI 24,9. Vielä pari kiloa pois ja olen tavoitepainossa.

Tämä kuuluu niihin pieniin iloihin tässä toistaiseksi kaksi viikkoa jatkuneen jumituksen keskellä, nimittäin viikonloppuna kun avokin kanssa käytiin saunassa niin hän (joka on vapusta laihtunut sellaiset 7kg, minä 11kg) huomautti että "ajattelehan, että täällä saunassa on melkein 20 kiloa vähemmän läskiä kuin keväällä. Vieläkin hymyilyttää

nonote, mekin käytiin herran kanssa saunomassa viikonloppuna pitkään aikaan (kesä on ollut sen verran kuuma, että ei ole saunassa tullut oltua moneen kuukauteen). Sain seuraavana päivänä kuulla herralta, että näytin kuulemma todella hyvältä saunassa Kommentit tulivat vasta seuraavana päivänä sen takia, että olen kieltänyt mulkoilemisen ja koskettelut saunassa ja suihkussa, siitä syystä, että inhoan itseäni alasti. Ehkä se tästä pikku hiljaa muuttuu

Ilon aihe: tuntuu varovasti sanoen kuin olisin saanut elämäni takaisin!

Ikuisuuslaihduttajana, jatkuvasti liian pienillä kalorimäärillä olen ollut väsynyt ja jaksamaton - ja nyt, vain vaivainen viikko hyvää syömistä takana, ja olen kuin uusi ihminen!

(Pelkään samalla että tämä on vain joku välivaihe, mutta järki sanoo toista.)

Kaverin sisko huomasi minun laihtuneen. Ei edes tiennyt, että laihdutan, oli vain todennut jälkikäteen siskolleen, että tavis on laihtunut puoleen entisestä!!Voi miten ihanaa!!Ajattelin jo, ettei kukaan koskaan huomaa!!