Univirsi. Illanvirkusta aamupirtelöksi.

Hei,

toisinaan aloitan ketjuja ihan vain saadakseni tietoa. Minitonjuoksijat, esimerkiksi.

Tällä kertaa viestin aiheena on uni.
Kiinnostaisi kuulla kokemuksia nukkujien alaryhmältä, illanvirkuilta. Onko kukaan koskaan oppinut aamuvirkuksi? Onko ketään synnynnäisesti illanvirkkua alkanut rutiinisti nukuttaa ennen puolta yötä?

Vaikka olen aina tiennyt, että juuri ilta- ja yösyönti on minut pitänyt vankassa kunnossa, en ole osannut opetella illantorkuksi. En edes lapsena ennen television suurkulutusta ja tietokoneaikaa.

Silti aikainen lintu saa kiinni madon. Kai sitä on parempi mutustaa aamulla, ehtii nekin energiat kulua päivän mittaan.

Nukkumisrytmi on johtunut työrytmistä ja työmatkoista, nyt voin hieman sitä töissä käydessänikin muuttaa. Mutta silti ne ihanat iltayön omat hetket tuntuvat hyviltä, kuin mutjakta ajassa.

Muukin on mahdollista. Tuttu mies viettää yksityisaikaaansa jo varhaisaamusta.

Kuulemma "vanhemmiten" ihminen alkaa herätä varhemmin ja helpommin.
Odotan innolla ensi merkkejä siitä.

Mutta jos joku haluaa reagoida Uniketjuuni, niin kiitos.

n. 40 vuotta kokemusta aikaisesta aamuheräämisestä ja pakollisesta kohtuulliseen aikaan nukkumaanmenemisestä. Homma sujuu rutiinilla, mutta tapahtuu silti vastoin luonnollista rytmiä. En siis varsinaisesti ole oppinut illanvirkusta aamuvirkuksi vaan se on jotain, jota on pakko tehdä. Työteho ja päivän vireystaso ovat heikommat kuin silloin, jos olen saanut nukkua oman luonnollisen rytmini mukaan. No, ehkä sitten "eläkkeellä" saa nukkua vapaasti 02-11 -rytmissä.

Muoks: lisään vielä sen, etten toistaiseksi ole niin vanha (45v), että iällä olisi mitään vaikutusta unentarpeeseen. Mies (53v) tuli just tänäänkin potkittua puoliväkisin tuossa n. 12.30 ylös sängystä, joten ei näy hänelläkään vielä merkkejä aikaisesta aamuheräilystä.

sunnuntaina, 22. tammikuuta 2012 klo 16:39 Neulasen Manta kirjoitti:

Miten uneesi vaikutti merkittävä laihtuminen? Entä karppihenkinen ruokavalio?

Yöuneen ei mitenkään. Hiilarien vähentäminen vei iltapäiväväsymyksen ja päiväunetkin isommalta määrin pois, mutta tuohon yörytmiin se ei vaikuttanut tosiaan mitenkään.

Mulla on se jännä juttu, että jos mun ei pidä herätä, niin silloin tulee nukuttua 10-11 asti. Sitten kuitenkin saan itseni jo ennen kuutta jalkeille.

Huomenna on töitä vasta kymmeneltä, mutta meinaan nousta samaan aikaan kuin mieheni eli jossain ennen seitsemää. Jos vaikka lenkille + kahvakuulailut jaksaisi aamutuimaan Taitaa olla toiveunta, mutta unelmoida saa

Siis muuten jos pitää herätä töihin aikaisin, ni khyl onnistuu

Tunnistan itsessäni illanvirkun ja aamuntorkun. Koululaisena se oli tosi rankkaa, aamun ekat tunnit meni sumussa ja iltapäivällä väsytti lounas. Alkuillasta virkistyin ja tein koulutehtäväni vasta myöhään illalla ja yöllä, myös opiskeluaikana.

Työelämässä oli pakko jollain lailla muuttaa rytmiä. Myös lapset pitivät siitä huolen. Onneksi viimeiset 20 työvuotta olin töissä, joissa saatoin mennä klo 9:ksi.
Eläkkeelle siirryttyäni päätin nkkua vuoden ihan omaan rytmiin. Ja niin sitä mentiin nukkumaan klo 24-01 ja aamulla ylös aikaisintaan klo 9.

Mitään "vanhuuden virkeyttä" ei siis ole ilmaantunut, ainakaan ensimmäisenä vuotena. Mutta nukkumiseen sinänsä on vaikuttanut hiilareiden vähentäminen ja näin talvella päivänvalolamppu. Lamppu herättää klo 8 ja sammuttuaan klo 19 alkaa tunnin kuluttua haukotuttamaan. Yöllä nukun paremmin kuin aikoihin. Rytmi alkaa pikku hiljaa muuttua, toivottavasti enemmän aamun virkun puoleen. En kyllä aio klo 6 nousta, kun sitä on kymmeniä vuosia tehnyt. Aamupalan jälkeen voi lähteä asioille päivänvalossa ja ilman ruuhkia. Lounaaksi ehtii kotiin ja päivä tuntuu pitkältä.

Täällä yksi iltakukkuja, vaikka herään aamulla aikaisin ei ole ongelma valvoa illalla myöhään.

Ihan tappoa oli herätä töihin klo 3:30 kun uni tuli silmään joka ilta vasta klo 22-23 Tuota vuoroa tein useamman kuukauden, ja ei auttanut kuin nukkua aina päiväunet kun töistä pääsi, muuten olisi ollut ihan töttöröö koko päivän. Ja päiväunet osaltaan vaikeuttivat sitten illalla unen saantia, ja kierre oli valmis.

Ja nyt kun ei niin tarvitse välittää monelta herää, niin nukkumaan tulee mentyä joskus klo 23-02 aikoihin ja herättyä 09-11 aikoihin. Jos ei sitten tule sovittua aamuksi mitään menoa. Sillon tietenkin herään aikaisemmin.

Todella harvoin alkaa illalla silmä luppasemaan, vaan ihan kevyesti voisin valvoa aamu 04-05, ellen pakottaisi itseä menemään sänkyyn aikaisemmin Illalla yleensä tulee mieleen kaikkea mitä voi puuhastella ja sitten ei tule asetuttua/rauhoituttua iltaan, ja sitten kun pitää mennä nukkumaan niin virtaa on kuin pienessä kylässä

Aamu-unisuus, iltavirkkuus ja kaikki sen väliltä olevat muodot ovat synnynnäisiä ominaisuuksia, joita ei voi muuttaa. Tämä ominaisuus ei kuitenkaan estä ketään ylläpitämästä kohtuullisen järkevää päivärytmiä.

Mulla soi kuudelta kello ja olen vielä täällä...

Joo, kyllä sitä oppii repimään itsensä väkivalloin sängystä kun on pakko, mutta ei se ole yhtään helpommaksi muuttunut vuosien varrella. Osaan kotona pukea siveellisen määrän vaatteita päälleni ja oikein päin kun laitan ne kaikki valmiiksi illalla. Rutiinit pitää olla täsmälleen samat joka aamu - vaatteet, meikki, koirat, eväät kaapista ja ulos. Kaikki tarpeelliset tavarat (esim. kännykkä) pitää olla samoissa paikoissa tai ne eivät tule mukaan. Jos duunikone on ollut kotona mukana, se pitää sitoa illalla ovenkahvaan. Aamupäivä menee töissä sellaiseen tyhjään kuuppoiluun. Juon kahvia, luen nettiuutisia ja osaan sanoa oman nimeni puhelimeen. Siinäpä se sitten tuonne lounasaikaan, eli n. klo 11 ja sen jälkeen koen herätyksen. Paras draivi töiden tekemiseen onkin tuossa vähän ennen kotiinlähtöä ja hankalimmat jutut teenkin usein himassa etänä.

En tiedä onko tässä mitään perää, mutta entinen työkaveri arveli lastensa virkkuuden kanssa olleen tekemistä hänen raskaudenaikaisella rytmillään. Toisen kanssa oli ollut töissä ja joutunut heräämään neljältä aamulla raskauden ajan, toisen kanssa taas oli ollut raskausajan kotona ja niin vaan on tämä ensinmainittu todellinen aamuvirkku Joko sattumaa tai sitten asiassa todella on perää.

Omasta itsestäni en kyllä yhtään tiedä mikä olen Lyhyen elämäni aikana olen ehtinyt elää monenlaisessa rytmissä, kyllä se aina jotenkuten kääntyy ja nuorenahan sitä jaksaa. Nykyään olen väsähdyspisteessä jo klo 22 illalla (1-2 vuotta sitten jos ei ollut töihinmenoa tai sieltä tuloa ei tosiaan vielä tuohon aikaan nukuttanut), mutta kyllä se peiton alta nouseminen 5:30 on aina vaan hankalaa, liian usein kyllä syynä liian vähäiset nukkutunnit. Sit kun saa aamupissillä käytyä on yleensä jo suht virkeä olo. Ja viikonloppuna pystyn kömpimään ylös ennen ysiä jos herätyskello toi karvakuono niin vaatii.

Oon vissiin sit ainakin semisti aamuvirkku