Purnaus ja purkaus

Mä olen katkera ja kettuuntunut mun diabeteksesta. Jo n. 300kcal mennyt kurkusta alas tänään sokerina ja mehuna kun ei meinaa sokerit pysyä normaalilukemissa vaan tuppaa putoilemaan alas kun vähänkin liikahtaa. Siihen päälle sitten tietty normaali aamupala, kohta lounas ja kai sitä jotain muutakin vielä pitäisi tänään syödä. Mä vihaan näitä päiviä

Voi kettu!!
Ärsyttää mun MAHA!! Kuusi kiloa (alkupaino 66 kg) oon saanu vuoltua pois, mutta kun se fläsä lähtee tasaisesti joka puolelta, niin on kai tossa mahassa aina vaan tollanen pullataikina. Kerpele.
Helvekko, pistää niin vihaksi. Ei auta kato, kropan malli säilyy vaikka kilot tippuu. JOTENKIN vaan kuvittelin että miinus kuus kiloa niin sitten näytän hyvältä.

Kyllä tää varmaan tähän ketjuun kuuluu (?)...

Mua on NIIIIIN alkanu rasittaa, kun mennään joihinkin juhliin (esim. häät, 3-kymppiset etc.), että mikä h%&#!¤§i siinä on, että jonkun ryyppäämättä oleminen on outoo ja SIIHEN tarttee olla syy (paitsi jos on raskaana)?!? Tämä alkanut ottaa aivoon erittäin paljon, kun melkein oon ennemmin lähteny sitten kuskiks, ettei tartte kalliita takseja alkaa maksaan, kun sitä rahaa ei muutenkaan oo heitellä sinne tänne...ja mitä siitä saan? Joka toinen kysyy jossain kohtaa iltaa, että "mikset sää juo/miks juot vaan limpparia tms?..." Aaaargh!!! Ja kun kyse ei edes oo siitä, etten pystyis heittään juttua ja oleen ilosesti mukana ihan yhtälailla, kun kännisetki. Avokin serkkuillassa se olin melkein minä, joka oli ison osan illasta äänessä ja loput keskitty nauramiseen yms...

^ Siis tuo on niin tuttua!!
Olen allerginen jollekin ainekselle sidukoissa ja lonkuissa ja viineissä, turpoan naamastani ja korvistani ja menen punaiseksi ja väsyn ja nukahdan ja siksi en halua juoda, koska mun ilta on kokonaan pilalla.
Enkä edes tarvi viinaa, kun mulla on niin hauskaa ilmankin, mä olen se joka joraa pöydillä ja jaksaa aamu neljään.
Enkä kestä sitä tunnetta, kun on humalassa, kun ei pysty hallitsemaan käsiään tai huippaa... ja krapula on tappavaa...ja koko seuraava päivä on sitten pilalla.
Ja ihmisille, jotka tietää mun oireista SILTI KYSELEE mikset sä juo.
Tai "ei mekään voida juoda, kun et säkään juo".
Tai "ilta on pilalla kun tuo yksi on selvinpäin".

Sitten musta on tullu sellainen "huijari". Sukkuloin juhlissa jatkuvasti eri seuroihin, ettei kukaan ehdi laskemaan, monettako pulloa juon: rekvisiittaa keikutellen.

Ihana ketju!

Laitan oman ärrinpurrin tähän kanssa. Eilen vanhemmat keksi hyvän jutun: minä ja mua 11 vuotta nuorempi siskoni perustetaan yhdessä firma. Sisko on siis tällä hetkellä lukion tokalla ja itse valmistuin yliopistosta päälle vuosi sitten. Vanhemmat on ilmeisesti sitä mieltä, että tietty siskokset nyt samalle alalle ja sitten perustavat yhdessä puljun ja tekevät töitä yhdessä. Joo-o, vois joillakin toimiakin, mutta me ei siskon kanssa tulla toimeen, siedetään just toisiamme enkä ikinä koskaan työskentelisi hänen kanssaan - tai ylipäänsä kenenkään lähisukulaisen kanssa. Ollaan kuin päivä ja yö kaikissa mahdollisissa asioissa. Nekään ei yhtään ajattele että perustaisko ne firman OMIEN sisarustensa kanssa?! Ei kyllä perustaisi.

Jos se oli vitsi (toivon SUURESTI että oli) niin se oli äärimmäisen huono vitsi. Oon kiukutellut tätä itsekseni eilen illalla ja tänään. En todellakaan tajua mikä ihmeen heitto tuo niiltä oli.

Mua ei ketuta nyt muu kuin tää kuumuus,mutta kommentoin tuon Flikka30 kirjoitusta,jos olet allerginen viinihiivalle,siis täällä on yks allergikko ja lopetin sitten kokonaan ja sanon selvin suomalaisin sanoin juon vettä ennemmin kuin joutavanpäiväisiä litkuja,siskontytön häissä join muumilimpparia,muut alkomahoolia paitsi kuskit,niitäkin oli aika monta esim mun ukko!
Ei mua häiritse muiden juominen paitsi omassa kodissa kylläkin,osaan sanoa ei jos se on tahditonta niin olkoot!
Kirkkaita voisin juoda mutta ei kiinnosta ollenkaan ukko pistelee niitä ihan kiitettävästi!
Tää kuumuus vois jo hellittää,kaikki paikat on turvoksissa ja hyvä ku kenkät menee jalkaan!

Mua otti aivoon kavereiden hokeminen miks sä et nykyään juo. Lopetin ottamisen kokonaan, kun aloitin ruokaremontin 2007 (vaikka ei ennestäänkään montaa tupillista kuukaudessa mennyt) enkä pahemmin ole tavannut kavereitanikaan kun pitäisi aina tavata kapakassa.

Toinen mikä ketuttaa on nämä jatkuvat helteet. Talvellakin mä pyyhin otsasta hikeä kun muut palelee niin saatatte arvata miten hiki viertaa näillä helteillä. Oloani myös kiusaa isot vatsanpeitteet ( olen leikkausjonossa,onneksi). Ja vielä mieltäni purkaakseni kerron et mulla aurinko paistaa aamupäivästä iltaan asti keittokomeroon ja olkkariin, eikä mul ole edes parveketta. Keittokomero on julmetun KUUMA et ei tule mieleenkää et uunissa tekis ruokaa, hellalla on PAKKo kuitenkin tehdä.

Minuakin hermostuttaa tämä helle. Kämppäni on kuin sauna, koska aurinko paistaa koko iltapäivän ja illan sisään. Eikä tietenkään ole parveketta. Tuuletusikkunoiden auki pitäminen ei tunnu viilentävän yhtään. Kasvit kyllä tykkäävät valosta, mutta helle taitaa koetella niitäkin. Kunpa ensi viikolla olisi edes hieman viileämpää.

Mua NIIIIIIN ottaa päähän mun masennus. Josta siis olen nyt jo melkein parantunut. Mutta pitikin alkaa syödä alunperinkin vääriä lääkkeitä, joiden tuomia 20-25 kiloa tässä yritän epätoivoisesti laihduttaa pois.

Välillä tuntuu melkein, että mieluummin voisin henkisesti vähän huonommin, jos vaan saisin sen mun vanhan kropan takas. Melkein.

On kyllä ollut niin p*ska päivä, menkat alkoi rytinällä, koko päivä mennyt ruuanhimossa ja maatessa Liikkumaan en sen kummemmin päässyt, kuin että kävin mustikoita poimimassa kaksi tuntia. Luojan kiitos edes sen sain tehtyä! Alkaa ottaa päähän tää jatkuva väsymys, rytinällä lähestyvä viimeinen opiskeluvuosi (pitäis syksyksi saada kaks isoa juttua tehtyä) ja se, ettei tästä laihdutuksesta tule nyt YHTÄÄN MITÄÄN! Itsestä kiinni 100%sti mutta silti. Jotenki kauheen vaikeeta tehä ruokaa nyt. Ja liikunta, mihin helvettiin se on jäänyt?!?!?! en ole käynyt tässä kuussa kun ihan pari kertaa mitään liiikuntaa harrastamassa! PERKELE !!!

AUTTOI!