Painonhallintaoivallukset

Urheilu on kuulunut elämääni kolmisen vuotta. Ennen olin täysi sohvaperuna. Se on ollut valtava tuki painonhallinnassa, mutta silti huomaan, että ruualla hallinta istuu minussa tosi syvällä. Kun uupumus fyysinen/psyykkinen kasvaa, liikunta väistyy syömisen tieltä. Mutta kun tietää, ettei mikään ole lopullista, niin levon jälkeen jaksaa taas porskuttaa.

Se, että joskus vaan PITÄÄ pistää itselleen rajat tai ei saa aikaan tuloksia! Itselläni on jotain häikkää aineenvaihdunnan kanssa ja paino laskee vain, jos kalorit alle 1200. BMI tasan 40, silti näin. Oivallus oli siis se, että vaikka tekisi mieli syödä jääkaappi tyhjäksi, toki voi näin tehdä, mutta laihtumista on aivan turha odottaa. No pain, no gain.

Se, että mun syömiset on olleet hyvällä mallilla jo ennen tänne tuloa, en ole oikeastaan mitään ruokailuissani muuttanut ja ihan mukavasti pallukat vihertyy. Se on vain se liikunta kun ennen puuttui

Minun oivallukseni on, että aamiainen todellakin on päivän tärkein ateria, ja että kun syömisessä tavoitteena on n. 25g kuituja per päivä, niin ei siinä edes ehdi tulla nälkä ja kuidut pitävät masun niiiin täynnä ja toiminnassa

Että hyvä ruoka on kaiken a ja o. Hyvä ruoka pitää järjettömän makean himon kurissa. Hyvä ruoka tekee energisemmäksi. Hyvä ruoka pitää kylläisenä. Hyvä ruoka antaa keholle riittävät voimavarat taistella erilaisia tauteja vastaan. Hyvä ruoka pitää ihon, hiukset ja vatsan hyvässä kunnossa. Hyvä ruoka poistaa ruuansulatukseen liittyvät häiriöt. Jne.

Sillä on oikeasti merkitystä, mitä kehoonsa pistää. Hyödyt ovat uskomattomia siihen verrattuna kuin jos seuraa vain sitä, ettei syö yli kulutuksensa.

Terveyden kannalta tärkeintä on tasapainoisuus, rentous ja aktivinen hyvien valintojen tekeminen.

Tuotteen kyljessä olevan sana "light" ei laihduta. Eli voi ostaa niitä ihan normi versioita, mitkä on a) edullisempia b) maukkaampia.

Rasvaa ja lihaa saa ja PITÄÄ syödä. Pelkillä rehuilla ei elä.

Sen olen oppinut, että myös karkit lihottavat En ymmärrä mistä olin päähänyt takonut tiedon siitä, että karkit eivät lihota koska ne tekee pahaa vain hampaille.. No onneksi tuli täällä aloittamisen jälkeen käänettyä se karkkipussi ympäri ja katsottua niitä kaloreita..

Toinen oivallus on se, että ruokien kanssa pitää (ainakin minun) olla tosi tarkkana, pienikin ylimäärinen keksi päivässä ja paino tökkää siihen. Joutuu pohtimaan jo ennen lautaselle laittoa mitä ruokaa aikoo syödä ja kuinka paljon siinä on suunnilleen kaloreita ja mitä muuta tulen vielä päivän aikana syömään. Ennen en miettinyt mitään! Eli totta se on, päivittäisillä pienillä muutoksilla tulee tulosta varmasti!!

Mun suurin oivallukseni liittyy herkkuihin,

eli voin ihan hyvin syödä joskus jotain hyvää, mutta en koko ajan kaikkea. Jos joka päivä menen karkkikioskin kautta kotiin, niin siitä ei seuraa mitään hyvää.

Suurin oivallukseni on vielä tulossa, eli olen tyytyväinen sitten kun pystyn pitämään painon hallinnassa ilman laskureita ja kaloreitten miettimisiä ja oikeasti kuuntelemaan "mahaani"

Mun suurin oivallukseni lienee se, että olen liian ehdoton ja mustavalkoinen vähän kaikessa. Jos jokin toimii, alan miettiä et nyt sitten aina kannattaa ja täytyy tehdä näin. Onnistuessani vain kiristän tahtia ja nostan rimaa tehden samalla suuria suunnitelmia. Jos taas jossakin epäonnistun, ajattelen, ettei enää ikinä kannata ja saa toimia samalla tavalla. Kieltojen ja sääntöjen määrä sen kuin kasvaa.

Ja jotenkin tämä sama ajattelu tuntuu kahlitsevan mua asiasta riippumatta. Sama se, onko kyse työasioiden suunnittelusta ja valmistelusta, kodin siivouksesta, herkkujen syömisestä, juoksulenkistä tai mistä vaan. Olen kova tyttö laatimaan itselleni tavoitteita ja aikatauluja, hyvässä ja pahassa.

Olen vasta tunnistanut ja myöntänyt oman rajoitteita asettavan ajattelutapani, enkä useinkaan huomaa sitä ennen kuin mopo on jo karannut käsistä suuntaan tai toiseen. Mutta nyt kun tiedostan asian, ehkä opin ajan kanssa tekemäänkin sille jotakin. Uskon, että sitä kautta pystyn rauhassa opettelemaan terveellisempiä elämäntapoja ja opin sitä sallivuutta itseäni kohtaan vähän asiassa kuin asiassa.

Yksi iso oivallus on ollut se, että ns. oikeaa ruokaa voi syödä reilusti ilman että kaloreita tulee paljoakaani, kun taas herkuista ja ylimääräisistä välipaloista niitä kertyy hetkessä. En ole aikaisemmin syönyt kahta lämmintä ateriaa päivässä - en tosin syö aina nytkään, mutta olo on parempi jos teen niin.