Karikkoja positiivisuuden tiellä

Mä olen huomannut, että kun digiaika vei multa telkkarin katselemisen kotona iltaisin, niin oon ollu paljon seesteisempi ja positiivisempi, sydän on toivorikkaampi.

Mulle se henkilökohtainen telkkarittomuus on ollu erinomainen ratkaisu, koska kuitenkin telkkareita on auki joka puolella ja uutisvirtaa riittää niistäkin ihan riittämiin.
En marinoi aivojani viimeisenä illalla uutisilla tai ajankohtaisohjelmilla. Ja kuitenkin ihan olen selvillä maailman menosta.
Eihän se asia mene pois mielestä, mutta ne konkreettiset uutiskuvat ja videot käsiin kuolevista lapsista, panssariautoista, aseista, vallankaappauksista, mutavyöryistä...
Nyt voin valita, koska niitä näen.

Ihan niinkuin lapsi, saan niistä painajaisia. Vaikken näe painajaisia jostain meneillään olevasta sodasta, mutta se ahdistus ja kriisi ja katastrofit ja kaikki tulee mun uniini niin voimakkaasti, että mörköjen karkuunjuoksemiseen kuluu kaikki yöt. Ei onneksi enää.

perjantaina, 23. joulukuuta 2011 klo 13:15 Pullapallo kirjoitti:

perjantaina, 23. joulukuuta 2011 klo 12:58 Bullakas kirjoitti:

Pullapallo, mun muistaakseni siinä tutkimuksessa pelokkuuden osoitukseksi riitti esim., jos halusi omaan oveensa turvalukon tai kaipasi enemmän poliiseja ja/tai turvamiehiä katukuvaan. Määrittelykysymys sekin, mikä on pelokkuutta ja mikä taas järkevää harkintakykyä.

Kerrostalossa on pakko olla turvalukko, ainakin vanhemmissa taloissa noiden huoltoyhtiöiden takia. En halua aamulla herätä siihen, että joku ikkunatiivisteentarkastaja lampsii makuuhuoneeseeni tai tulla töistä kotiin ja löytää koiria nukkumasta sängyssäni tai rellestämässä keittiössä sen takia, että joku huoltojamppa on jättänyt ovet auki. Ilmoitukset noista käynneistä kun tulee yleensä edellisenä iltana, jos yleensä muistavat laittaa ollenkaan. Tai sitten se ilmoitus on siellä etuoven ilmoitustaululla, joka ei osu matkalleni kun kuljen pyörävaraston kautta ulos.

En muista, oliko se juuri turvalukoista vai ketjuista, murtosuojista vaiko peräti murtohälyttimistä. Idea vaan jäi mieleen, eli rikosuutisia seuraava todennäköisemmin alkaa suojautua rikosten varalta.

Meillä muuten on turvalukko, jota ei ikinä käytetä Ja asutaan vanhassa kerrostalossa. Tätä ei vissiin yhtä aktiivisesti huolleta

perjantaina, 23. joulukuuta 2011 klo 13:19 Flikka30 kirjoitti:

Mä olen huomannut, että kun digiaika vei multa telkkarin katselemisen kotona iltaisin, niin oon ollu paljon seesteisempi ja positiivisempi, sydän on toivorikkaampi.

Mulla on ihan sama juttu Ensin olin pari vuotta kokonaan ilman telkkaria ja pääsin irti siitä ajatuksesta, että tv-uutisten/ajankohtaisohjelmien seuraamattomuus estäisi mua saamasta tietoa tärkeistä tapahtumista. Nyt syksystä alkaen on taas ollut kotona telkkari - se tuli avomiehen muuttotavaroiden mukana. En kumminkaan katso sitä. No, puolenkymmentä kertaa olen katsonut Ylen pitkän sääennusteen. Ja pari kertaa Teemalta elokuvan tai dokumentin.

Häiritsi tosissaan, kun olin syksyllä semmoisessa vanhojen luokkakamujen kokoontumisessa ja koko ajan mölisi tv taustalla. Kukaan ei varsinaisesti katsonut ohjelmia, ei ainakaan pitkään, mutta ei sitä töllöä kiinnikään laitettu.