Ekoilua

Näin kun elämänmuutos on käynnissä, oletteko ajatelleen elämänmuutosta myös ekolokiselta kannalta?

Mitä hienoja vinkkejä meillä olisi toisillemme jaettavaksi?

Itse olen jo aikasemminkin miettinyt ekoligisuutta, ja käytössä ovat jo useamman vuoden olleen kuukuppi ja kivi-mineraali "dödö". Kierrättänyt olen aina ja ituja ja yrttejä kasvaa ikkunalaudalla.

Tuossa viikonloppuna juurikin pohdin tätä maailman nopeaa muutosta. Viisitoista vuotta sitten asuessani ulkomailla osallistuin mielenosoitukseen, jolla haluttiin muistutaa ihmisiä sukupuuttoon kuolemassa olevista sarvikuonoista. Ei silloin ollut vielä mitään puhetta ilmastonmuutoksesta ja globaaleista ympäristökatastrofeista, ainakaan tavallisten ihmisten parissa. Näin pienten lasten äitinä tämä asia kyllä huolestuttaa ja välillä jopa tuntuu ahdistavalta. Kuten viime viikolla lukiessani muovin haitoista... Aiheesta tulee muuten tänään Prisma-dokkari ykköseltä, suosittelen.

Mutta mitäpä sitä voi tavallinen pieni ihminen tehdä asian hyväksi?

Minä valitsen ekologisen vaihtoehdon aina kun se suinkin on mahdollista. Kierrätetty meillä on jo kauan ja autolla kuljetaan lähinnä pakolliset (täällä meillä päin on äärettömän surkea joukkoliikenne). Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut sellainen merkittävä muutos, että meille saatiin lähikauppa, joten nyt arjen kauppareissut hoituvat kävellen ja autolla kaupassa käydään vain viikonloppuisin, samalla kun hoidetaan muitakin asioita.

Sähköä säästetään, valoja sammutellaan ja suihkussa ei lotrata turhia. Mutta lapsiperheessä pyykkiä kertyy...

Laihdutusasioita en hirveästi ole pohtinut tästä näkökulmasta, mutta jos ylipäätään olen siirtynyt enemmän aitoihin raaka-aineisiin (eli vihanneksia ja käsittelemätöntä lihaa), niin eikös se ole kuitenkin ekologisempaa kuin einekset? Jokin aika sitten luin jutun, jossa ei edes alan asiantuntija osannut varmasti sanoa, kumpi on ekologisesti parempi vaihtoehto, kotimainen kasvihuonetomaatti vai espanjalainen lentotomaatti, joten miten sitä taviskuluttaja tällaisia päätöksiä osaisi tehdä?

Mutta pienikin askel auttaa. On hyvä, että näistä asioista keskustellaan. Muutokset ihmisten käyttäytymisessä tapahtuvat aika hitaasti, mutta lähipiirissänikin on jo havaittavissa, että välinpitämättömimmätkin tyypit alkavat jo lämmetä aiheelle...

Lähiruokaa, kotimaisia tuotteita, lähempänä tuotettuja tuotteita, itse tehden, kierrättäen, vanhaa korjaten.

Voinko olla ilman?

Pärjäänkö ilman tuota ja tuota?

Mitä en oikeasti tarvitse?

Ihana ketju!

Ensimmäinen, johon itsekin "uskaltauduin" kirjoittamaan.

Minä olen ahdistushuolestuja. Luonnon hyväksikäyttö on ärsyttänyt minua aina. Se, että ihmiset ovat niin välinpitämättömiä. Pientähän karkkipaperi on pääkaupunkiseudulla jalkakäytävällä, mutta se kertoo ihmisen ylimielisyydestä. Mutta paasaminen sikseen ja takaisin ihanan ketjun ihanaan aiheeseen.

Ilo! Se on tunne, joka motivoi. Itse tulen iloiseksi esimerkiksi onnistuneesta kasvisruuasta, kävellen tehdystä kaupparerissusta, kummilapsen kestovaipasta (vaikka se olisi käytössä vain kerran päivässä), kaupan uudesta luomutuotteesta, kiloklubin ansioista ostamatta jääneestä karkkipussista, oivaltavista kierrätyskäsitöistä, ekokampaamoista ja kauneushoitoloista, luonnonkosmetiikasta ja Ruohonjuuren pesuaineiden täyttöpalvelusta (aineet saa ostaa omiin pulloihin ja niin ne on vielä edullisempia!).

Pieni ihminen voi vaikuttaa! Niin on uskotava. Tieto lisää tuskaa, mutta myös vaikutusmahdollisuuksia. Totta on se, ettei tutkijatkaan aina tiedä, mikä on luonnon kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Mutta arjessa pärjää arkijärjellä. Jos en tarvitse jotakin, on taatusti luonnon kannalta parempi jättää se hankkimatta. Jos tarvitsen laskettelusuksia kerran vuodessa, voin lainata ne kaverilta sen sijaan, että ostaisin omat...

Ruoka on tällä hetkellä keskittymispisteessäni. Kun kerran mietin sitä uusiksi, miksi en samalla miettisi sitä ekologisesti. Pieniä muutoksia ja paljon tutustumista uusiin vaihtoehtoihin.

Tsemppiä kaikille!

No sen verran tulee laihdutuksenkin osalta "ekoiltua" että olen alkanut ostamaan entistä enemmän lähiruokaa ja luomua.

Hyvin ekologista on se kun käy kävellen kaupassa. Myös luomutuotteet ovat loistava ratkaisu.
Kierrätäminen pitäisi olla vielä suurempaa kuin nyt on, tässä asiassa voisi Saksasta ottaa mallia. Meiltä kun puuttuu edelleen osan kauppojen pihoista kierrätyslaatikot ja esim. peltitölkeille niitä ei ole vieläkään!? Tosin jos edes lähimain on joku kauppa mihin kierrätyksiä voi viedä niin onhan sinne ekologista toki kävellä ja saada kuntoakin hoidettua samalla.

Näin vanhemmiten on suorastaan ruvennut ärsyttämään kun ihmiset käyttävät niin paljon omaa autoa joka paikassa. Itse kuljen työmatkani bussilla ja moni samaa työtä tekevä kolleega kulkee sen yksin autollansa.. He voittavat autollansa ajassa 5-10 minuuttia sekä sen ettei tarvitse olla tiettyyn aikaa pysäkillä - siis että joskus ärsyttää!

Kumpa kaikki alkaisivat tehdä edes jotain.

Meidän arjessa yritetään elää ekosti. Tärkeimpinä juttuina autottomuus, tehokas kierrätys, kestovaipat ym. kestoilu. Talouspaperista on luovuttu, minä käytän kuukuppia jne. Kulutus pidetään myös kohtuullisena. Luomuruokaa ostetaan aina kun mahdollista. Liharuokaa syödään harvoin. Yksi ihminenkin pystyy tekemään vaikka kuinka paljon. Välinpitämättömyys on tyhmää ja itsekästä.

Kuukuppi on minullakin, merkittävämpänä asiana kuitenkin pidän jätteiden kierrätystä ja ostamisen minimointia. Ja kun kuitenkin tekee mieli ostaa kaikkea kivaa, niin koitan ainakin valita mahdollisimman laadukkaita, ekologisia ja mielellään myös kotimaisia tuotteita.
Päivittäin tulee käveltyä ja käytettyä bussia, junalla matkustelen lähes kaikki pidemmät matkat. Haja-asutusalueella tarvii kuitenkin omaakin autoa, tällöin kimppakyydit on kova sana, ja ainakin samalla ajelulla voi hoitaa mahdollisimman monta asiaa.
Lentokoneeseen minulla ei ole ollut asiaa vuosiin, junassa onkin sitten tullut istuttua vähän pidempiä matkoja, mutta ympäristö on tästä kiittänyt. Muutenkin lomailua pyrin rytmittämään niin että olisin kerralla kohteessa vähän kauemmin, ja kotimaasta löytyy paljon hienoja lomailukohteita, erityisesti lapista.
Ja kun kaikki kantaa oman kortensa kekoon ja jakaa tietoisuuttaan muutamalle kanssaihmisellekin, niin eiköhän tällä pallolla säily elämä.

Kerran täällä keskustelupalstalla juteltiin pyykinpesusta ja löysin vinkin pesupähkinöistä. Enpä ole sen jälkeen kovin paljon pulvereita käyttänyt.

Mitään paristoja tai akkuja ei muuten kannata heittää sekajätteeseen, sillä niiden uudelleenkäyttöaste on tosi korkea. Lähimpään kauppaan vain. Jos kaupassa / kioskilla / huoltoasemalla yms. myydään paristoja, kaupalla on myös velvollisuus ottaa käytetyt vastaan.

Kierrätän sen mikä on käytännössä mahdollista, otan selvää mihin jätteet kuuluu jos kyseessä on ns. outo tuote (esim. printterin mustepatruunat). Vältän roskaamista, en osta kaupasta vettä pullossa, pissalla käynnin jälkeen en vedä joka kerta, ostan uusia vaatteita tositosi harvoin, käytän julkisia liikennevälineitä, ostan kotimaista ruokaa, luomua jos mahdollista yms yms.