Ladataan... Ladataan...

Vitamiinien puute - todellinen ongelma?

Ruoasta esitetään monenlaisia väitteitä. Osa niistä on ikikuluja hokemia kansan suusta, osan mainosmiehet keksivät aivan äskettäin. Molemmissa on usein totta vain toinen puoli.

vitamiinien puuteOnko suomalaisilla puutetta joistakin vitamiineista, ravitsemustieteen dosentti Satu Männistö Kansanterveyslaitoksesta?

- Ei ole mitään merkittäviä puutteita. Niillä, jotka eivät juo maitoa eivätkä syö margariinia tai kalaa, voi olla puutetta D-vitamiinista. Sen tärkein lähde on auringonvalo. Esimerkiksi paljon sisällä olevat vanhukset eivät ehkä saa D-vitamiinia tarpeeksi.

Voiko vitamiineja tai mineraaleja saada liikaa?

- Ei, jos syö normaalisti. Kyllä, jos syö monia vitamiinipillereitä ja samanaikaisesti monia täydennettyjä elintarvikkeita, joissa on samaa vitamiinia.


Minkä vitamiinien liika-annostukseen pitää kiinnittää eniten huomiota?

- Rasvaliukoisten A-, D- ja E-vitamiinien, koska ne kertyvät elimistöön.


Mitä haittaa runsaasta yliannostuksesta on?

- Niistä voi tulla myrkytys. Toiset aineet vaikuttavat esimerkiksi maksaan, toiset munuaisiin.


Mikä suomalaisten syömisessä mättää?

- Syömme liikaa kulutukseen nähden, ja siksi lihomme. Syömme liikaa tyydyttynyttä rasvaa, suolaa ja sokeria. Kasvisten ja hedelmien syöntiä pitäisi lisätä edelleen. Erityisesti nuoret ovat ongelma: he juovat virvoitusjuomia, syövät valkoista leipää, pitsaa ja karkkia eivätkä pidä hedelmistä, kasviksista ja ruisleivästä.


Miksi suomalaiset lihovat?

- Yksi syy on se, että ruokaa on saatavissa koko ajan kaikkialla.


Pitäisikö siis lopettaa kauppojen sunnuntaiaukiolo, liikennemyymälöiden ympärivuorokautinen aukiolo ja karkkiautomaatit kouluista?

- En usko, että voimme pysäyttää kehitystä. Näistä kolmesta voidaan vaikuttaa oikeastaan vain karkkiautomaatteihin; ne voidaan joko poistaa tai valita niihin terveellisempää sisältöä.

- Jo 30 prosenttia energiastamme tulee välipaloista. Siksi on tärkeää, mitä välipalat ovat.

- Terveellisiä, helposti syötäviä välipaloja on hyvin vaikea löytää. Tarjolla on lähinnä suklaapatukoita ja voitaikinapiirakoita. Hampurilaisia syödään, koska niitä on helposti saatavilla.


Vähäsuolainen on yksi väittämistä, joilla tuote yrittää houkutella kuluttajaa ostamaan. Onko vähäsuolainen aina se parempi vaihtoehto, Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Tero Hirvonen?

- Vähäsuolainen-väittämä voi johtaa harhaan. Esimerkiksi sulatejuustossa voi olla paljon natriumia muina aineina kuin perinteisenä suolana. Muita aineita ei tarvitse erikseen merkitä, vaikka niiden vaikutukset terveydelle ovat samat kuin suolan.


Entäs sitten kalsiumin lisääminen elintarvikkeisiin?

- Pieni osa suomalaisista, lähinnä miehistä, saa jo liikaa kalsiumia. Turvallisen päiväsaannin yläraja on 2,5 grammaa per aikuinen. Raja ylittyy, jos juo vaikkapa kaksi litraa maitoa päivässä ja päälle vähän juustoa. Yliannostuksen vuoksi esimerkiksi raudan, fosforin tai magnesiumin imeytyminen voi heikentyä. On myös epäilty, että miehille aiheutuu eturauhassyöpää, jos saantitaso ylittää kaksi grammaa päivässä.

Tiina Ellilä, Aamulehti

Oikeudenomistajan luvalla. Julkaistu aiemmin Aamulehden Viikonvaihteessa.