Ladataan... Ladataan...

Viritettyä ruokaa

Nykyaikainen ruoka puhuttelee ostajaansa kerskuvin kommentein. Yksin maitoja on kaupan kylmiössä kymmenittäin, ja ne kaikki vannovat olevansa hyväksi. Ei mikään ihme, jos kuluttaja hämmentyy. Alentaako tämä maito siis kolesterolia? Ovatko täysjyvämurot tosiaan terveellisiä, kun niistä on sokeria yli kolmannes? Onko väite auttaa painonhallinnassa totta vai tuotteen markkinointikikka?

funktionaaliset elintarvikkeetYhä useampi elintarvike kulkee kansan keskuudessa ja julistaa ilosanomaa: Joka minuun uskoo, saa pidemmän elämän. Uskontovertauksilta on mahdotonta välttyä, kun kulkee marketin hyllyjen välissä ja lukee pakkausten kyljestä ruoan reipasta evankeliumia.

Yksi tuote lupaa alentaa kolesteroliasi, toinen verenpainettasi, kolmas kertoo vitalisoivansa solusi, neljäs antavansa energiaa. Viides kehaisee sisältävänsä 30 prosenttia vähemmän rasvaa tai sokeria kuin normaali tuoteveljensä. Loput elintarvikkeista väittävät olevansa vaikkapa kuitupitoisia, helpottavansa ruoansulatusta, sisältävänsä sydänystävällisiä Omega 3 ja 6 -rasvahappoja tai olevansa rikastetut C- ja B-vitamiineilla.

Terveellistä ja ”terveellistä”

Pääviesti on näillä kaikilla superhessuelintarvikkeilla yhteinen: minua kuluttaen elinvoimasi lisääntyy ja hautajaispäiväsi siirtyy kauemmaksi. Voin estää sinua, kuluttaja hyvä, kuolemasta ennen aikojasi.

Kyse ei ole siitä, etteivätkö väittämät voisi olla ainakin osittain totta. Mutta estävätkö lipevät pakkaukset joissakin tapauksissa meitä valitsemasta ostoskoriimme oikeasti terveellistä syötävää ja juotavaa?

Otetaan esimerkki. Jyväshyvä rukiinen -voileipäkeksien nimi kertoo, että kyseessä on sädekehätuote: se sisältää ruista. Hyvä, mutta kekseissä on rasvaa paljon, 18 prosenttia. Siksi parempi vaihtoehto olisi ruisleipä, jonka rasvaprosentti on tavallisimmin noin kaksi. Pringlesin eräät Delight Aromas -sipsit kiillottavat kilpeään mainoslauseella: 30 prosenttia vähemmän rasvaa. Silti lastut sisältävät rasvaa vielä 25 prosenttia. Huomattavasti terveellisempää olisi narskuttaa vaikka porkkanaa. Markkinointitaidottomat porkkanat kuitenkin nököttävät vihannesosastolla hiljaa, eivätkä väitä mitään.

- Ihminen voi luulla, että sokeroitu mehu, johon on lisätty kymmenen vitamiinia, on parempi kuin kilo appelsiineja, kuvailee Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Tero Hirvonen. Hän miettii, voiko terveydellisen edistysaskeleen saavuttaa muutoin kuin ostamalla jonkin tuotteen.


- Juomassa voi olla peptidejä, jotka alentavat verenpainetta. Mutta onko tuotteen verenpainetta alentava ominaisuus sittenkään niin merkittävä? Verenpaineen laskun voi saada aikaan tehokkaammin ja halvemmalla, jos liikkuu ja laihtuu.

Rikastaminen ei aina tarpeen

Elintarvikkeiden rikastaminen on nyt muotia. Moniin mehuihin lisätään kalsiumia. Elintarviketieteiden tohtori Satu Männistö Kansanterveyslaitoksesta kertoo, että tällaiset mehut ovat hyviä niille, jotka eivät juo maitoa ja syö juustoa. Sen sijaan maidonjuojille ja juustonsyöjille kalsiumlisä on turha: he voivat juoda tavallista tuoremehua.

Joihinkin makeisiin taas lisätään C-vitamiinia.

- On virheellistä kuvitella, että karkkia voi syödä hyvällä omallatunnolla, koska "tässä on sitä hyvää", Männistö tyrmää.

Nestlén Lion-murot julistavat sisältävänsä "täysjyvää 26 prosenttia". Eikö 26 prosenttia ole sittenkin aika vähän? Muroissa on sokeriakin enemmän kuin täysjyvää: 37,4 prosenttia. Varjoon jätetään, että rasvaakin on paljon: 9,5 prosenttia. Valion kilon painoinen YOghurt-jogurtti kertoo olevansa rasvaton, mutta parin desin annos jogurttia sisältää sokeria 16 grammaa eli noin kuuden sokeripalan verran.

Tiina Ellilä, Aamulehti

Lyhennelmä Aamulehden Viikonvaihteessa 20.1.2007 julkaistusta artikkelista. Julkaistu oikeudenomistajan luvalla.