Ladataan... Ladataan...

Tumma suklaa terveellistä?

Suklaasta on kuultu terveysrintamalla paljon hyviä uutisia. Kiloklubin tietopaketti kertoo, minkälaiset suklaavalmisteet saattavat olla terveyden kannalta suositeltavia, mitkä taas eivät.

tumma suklaaSuklaan vaikuttavat ainesosat

Suklaa sisältää fenolisia yhdisteitä eli flavonoideja, kuten katekiineja ja proantosyaaneja. Pelkistetyissä tutkimusasetelmissa näiden yhdisteiden on todettu toimivan vahvoina antioksidantteina.

Flavonoidien määrä riippuu etenkin suklaan kaakaopitoisuudesta. Se onkin keskeinen suklaan laatua määrittelevä tekijä. Tyypillisesti aidoksi suklaaksi mielletään tuote, joka koostuu runsaasta kaakaomassasta ja johon lisätään tarvittava määrä kaakaovoita ja vaihtelevasti sokeria. Maitosuklaa sisältää näiden lisäksi myös maitojauhetta tai maitoa.

Kaakaopitoisuus määrittelee myös suklaan antioksidanttipitoisuuden: mitä suurempi kaakaopitoisuus sitä enemmän antioksidantteja. Tumma suklaa voi siis parhaimmillaan sisältää paljon potentiaalisia antioksidanttiyhdisteitä, mutta kaakaojauheen antioksidanttipitoisuuksista se jää kuitenkin kauas. Kaakao sisältää myös runsaasti magnesiumia, joka selittänee osan sen positiivisista vaikutuksista.

Laajempi antioksidanttitutkimus tukena?

Flavonoidien vaikutukset sairauksien ehkäisyyn ovat edelleen epäselviä. Esimerkiksi niiden yhteydestä pienentyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin ja kuolleisuuteen on vasta vähäisiä todisteita.

Tietämys antioksidanttiyhdisteiden imeytymisestä ja bioaktiivisuudesta ihmiselimistössä on myös puutteellista. Ihmiselimistössä useiden flavonoidien imeytyminen on ollut melko heikkoa ja poistuminen elimistöstä nopeaa. Tämä herättää kysymyksen, voisivatko mahdolliset vaikutukset olla vain lyhytaikaisia, varsinkin jos niitä nautitaan epäsäännöllisesti. Tutkimus antioksidanttirikkaan ruokavalion terveysvaikutuksista kuitenkin vahvistuu ja on kokonaisuudessaan vähintäänkin lupaavaa.

Suklaanvalmistus tuhoaa antioksidantit?

Suuri osa suklaan flavonoideista tuhoutuu suklaanvalmistuksessa, sillä ne kestävät huonosti kuumennusta. Suklaan kitkeryyden poistamiseksi tehtävä kemiallinen alkalointi voi myös pienentää antioksidanttipitoisuuksia.

Osa asiantuntijoista on pitänyt suklaan nauttimista mielekkäämpänä ratkaisuna kehittää kaakaojauheesta flavonoideilla rikastettuja funktionaalisia elintarvikkeita tai eristää flavonoidimolekyylejä lääkkeenomaisiksi valmisteiksi. Mahdollisia suuntauksia nämäkin, mutta sitä ennen olisi kuitenkin opittava tuntemaan paremmin flavonoidien metaboliaa, annosvasteita ja mahdollisia terveysvaikutuksia.

Sokeroimattomien kaakaojauheiden antioksidanttiyhdisteiden pitoisuudet ovat usein olleet tuotteesta riippuen jopa 2–10 kertaa suurempia kuin tumman suklaan antioksidanttipitoisuus, maitosuklaasta puhumattakaan. Valkoisella suklaalla vastaavia myönteisiä vaikutuksia ei ole havaittu käytännössä ollenkaan, se kun ei sisällä lainkaan kaakaomassaa. Suklaata ja itse kaakaomassaa vähän sisältäviä makeistuotteita, joissa pääraaka-aineina ovat lähinnä sokerit, siirapit ja kovetetut kasviöljyt, ei voida missään määrin lukea samaan kategoriaan polyfenolirikkaiden tuotteiden kanssa.

Maltillisia nautintoja

Kaakao- ja suklaavalmisteiden nauttimisesta on todettu lyhyellä aikavälillä olevan tiettyjä etuja etenkin sydän- ja verisuonien terveydelle. Nähtäväksi jää, minkälaisia vaikutuksia pitkäaikaisella nauttimisella on. Vaikka tutkimukset kertovat edullisista muutoksista, näiden yksittäisten muutosten käytännön merkitys on kuitenkin edelleen epäselvä. Koska vaikuttavia ainesosia ja niiden annosmääriä ei tarkoin tiedetä eikä kaupallisten suklaiden antioksidanttipitoisuuksia usein tunneta, ei tummaa suklaata tai kaakaota voida suoranaisesti suositella sydäntautien ehkäisyyn.

Suhtautukaamme siis suklaaseen lähinnä sallittuna, mutta kohtuullistettuna nautintona. Kunhan suklaan nauttimista ei liitetä osaksi laajempaa napostelukulttuuria, löytyy sillekin perusteltu paikka terveyttä ylläpitävässä ruokavaliossa – kenties jopa tuoden lisäarvoa muutoinkin antioksidanttirikkaaseen ruokavalioon.

Juuso Reinikainen
Kirjoittaja on ollut Kiloklubin ruokatietokannan hallinnoija. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa elintarviketieteitä ja keskittynyt opinnoissaan tuotekehityslähtöiseen elintarviketeknologiaan, ravitsemustieteisiin ja elintarvikekemiaan sekä –markkinointiin.