Ladataan... Ladataan...

Superfoodissa petrattavaa

Superruoka on Tullilaboratorion hampaissa, ja koko
ilmiön ympäriltä paljastuu kyseenalaista liiketoimintaa.

Superruoassa petrattavaa

Merkittävä osa ruoka-alan asiantuntijoista on viime vuosina käsitellyt superfoodeja kriittisen sallivaan sävyyn. Ilmiötä on esitelty osana pirstaloituvia ravintotarpeitamme.

Nyt ilmiöstä kantautuu kuitenkin huolestuttavia uutisia: superfood on Tullilaboratorion hampaissa, ja koko muoti-ilmiön ympäriltä on paljastunut kyseenalaista liiketoimintaa.

Superfood kaupallistuu lieveilmiöin

Ylen Ajankohtainen kakkonen uutisoi 12.4.2011 superfood-ilmiöön liittyvän kaupallista toimintaa, jonka luonnetta viranomaisetkin ovat selvittäneet.

Aikakauslehti Image käsitteli numerossaan 4/2011 laajasti superfoodismin ympärille kasvanutta erikoista liiketoimintaa. ”Itseoppinut terveysguru ja hopeaan luottava liikemies löysivät toisensa”, kirjoittaa Image.

Terveys 2.0 –konsultti Janne Huovila kirjoittaa ravitsemuksen brändiytymisestä kiinnostavien esimerkkien kautta. Aikaamme uppoavat ruokatarinat, joiden keulakuvina esiintyvät elinvoimaisilta vaikuttavat yksilöt.

Intohimoisesti superfoodeihin suhtautuvat tulevat taatusti näkemään osan näistä mediakeskusteluista tarkoitushakuisena mustamaalaamisena ja muutosvastaisuutena.

Olisikin mukavaa uskotella, että itse superruoka selviäisi keskustelusta puhtain paperein, ja ilmiölle tuotteineen aiheuttaisi hallaa lähinnä osa alalla toimivista fanaatikoista.

Pelkästään tästä ei nyt näyttäisi olevan kyse. Superfoodit ovat osa varsin uutta globaalia elintarvikeketjua, jossa osalle toimijoista elintarvikelainsäädäntö ja ruoan tuotantotavat tuntuvat olen uusia asioita.

Tuontielintarvikkeina superfoodien ruokaketjuun liittyy myös elintarvikevalvontaan liittyviä haasteita, eikä vähiten avautuneiden EU-markkinoidemme myötä.

Määräysten vastaista ruokaa

Maaliskuun lopussa Ruokatieto uutisoi tullilaboratorion tekemistä tuontielintarvikkeiden turvallisuustesteistä, joissa useat superfoodit todetaan määräysten vastaisiksi.

Vuosina 2009-2010 yli puolet Tullilaboratorion tutkimista superfoodeista hylättiin määräysten vastaisina. Puhtaat paperit sai vain noin kolmannes tutkituista tuotteista.

Tavallinen hyllytyssyy ovat puutteelliset pakkausmerkinnät, mutta superruoka-tuotteista löytyy myös liikaa torjunta-aineita, kertoo Taloussanomat.

Tyypillisiä ongelmia ovat olleet liialliset torjunta-ainemäärät sekä heikko mikrobiologinen laatu, tiivistää tullikemisti Carola Ranta.

Esimerkiksi suuren suosion saavuttaneista goji-marjoista vain viidennes kelpaa syötäväksi. Goji-marjaan liittyviä ongelmia ovat olleet erityisesti liialliset kasvinsuojeluaine- ja sulfiittipitoisuudet sekä säteilytys.

Superfoodeihin liittyvät elintarviketurvallisuusriskit eivät saa palstatilaa ensimmäistä kertaa. Heinäkuussa 2010 Helsingin Sanomat käsitteli superfoodien turvallisuusriskejä. Myös silloin puhuttivat goji-marjojen torjunta-ainepitoisuudet.

Eräänä ongelmana on myös se, että Tullilaboratorio ei automaattisesti tutki EU:n sisämarkkinoilta tulevia tuotteita.

Välitöntä terveysriskiä ei kuitenkaan Eviran mukaan ole. Se katsoo, että löydetyt torjunta-ainemäärät eivät ole ihmiselle välittömästi myrkyllisiä.

Vierasaineriskit unohtuvat

Ikävät elintarviketuontiin liittyvät tapaukset osoittavat, ettei puhdas ja turvallinen elintarvikeketju rakennu automaattisesti. Superfoodismissakin näyttää olevan siis petrattavaa.

Elintarvikkeiden turvallisuudesta keskusteltaessa lisäaineriskit ovat saaneet perusteettoman suuret mittasuhteet, ja samalla esiin tulleet vierasaineriskit harvoin ylittävät uutiskynnystä.

Puhtaasti tuotettuina, ravintoainerikkaina ja lisäaineettomina markkinoitujen superruokien elintarviketuotantoon ja -tuontiin näyttäisi liittyvän riskejä, joita läheskään kaikki alan toimijat eivät tunnu hallitsevan. Herää kysymys: taasko meille myydään ruokamielikuvia?

Myös superfoodeihin pätee kohtuullisuuteen kannustaminen. Kannattaa myös muistaa että sitä takuuturvallisinta superruokaa ovat yhä kotimaiset kasviksemme ja marjamme.

Juuso Reinikainen
Kirjoittaja on Kiloklubin ruokatietokannan hallinnoija.