Ladataan... Ladataan...

Suomalaisten ruokavaliossa riittää parannettavaa

Paljon kasviksia, kuituja ja kalaa sisältävä ruokavalio pitää meidät nykytietämyksen valossa terveempinä. Kansanterveyslaitoksen mukaan suomalaiset eivät kuitenkaan noudata lähimainkaan terveellisen ruokavalion suosituksia.
suomalaisten ruokavalioTuore tutkimustulos saa kansanterveyslaitoksen tutkijat huokaamaan.

-Suomalaisilla on vielä paljon petraamista ruoan laadun suhteen, sanoo KTL:n ravitsemusyksikön erikoistutkija Liisa Valsta.

Terveyttä edistävään ruokavalioon kuuluu vähintään 400 grammaa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä, 4-6 ruisleipäpalaa päivässä sekä kalaa kaksi kertaa viikossa. Lisäksi olisi vältettävä tyydyttyneitä rasvoja ja suolaa. Suurimpia ongelmia meille tuottavat viimeksi mainitut.

-Kaikkialla Suomessa olisi syytä vähentää tyydyttyneen rasvan saantia, Valsta sanoo. Lisäksi suomalaiset saavat karkeasti sanottuna kaksinkertaisen määrän suolaa suosituksiin verrattuna, hän jatkaa.

Ainoastaan sokerin käytössä suomalaiset saavat synninpäästön. Siinä olemme toistaiseksi pysyneet Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamien suositusten rajoissa. Tosin tämä koskee vain aikuisväestöä. Nuorten sokerinkulutuksesta ei vielä ole tarkkoja tilastoja, mutta limuautomaattien yleisyydestä voi päätellä, että luvut ylittävät suositukset roimasti.

Normaalipainoiset häviävä luonnonvara

Lihavuus on ongelma kaikissa länsimaissa, mutta Suomessa tilanne alkaa olla jo hälyttävä. Suomalaisten keskimääräinen painoindeksi ylittää normaalipainon ylärajana pidetyn 25 kg/m2. Raa’asti ilmaistuna keskivertokansalainen on siis ainakin lievästi lihava. Peräti joka viides suomalainen on kuitenkin vaikeasti ylipainoinen.

-Normaalipainoiset ovat Suomessa häviävä luonnonvara, kiteyttää elintarviketieteiden tohtori, erikoistutkija Satu Männistö.

Tutkijat ja terveydenalan ammattilaiset ympäri maailman ovat yhtä mieltä siitä, että vaarallisin lihavuuden tyyppi on vyötärölihavuus. Navan seudulle kertyvä rasva lisää kakkostyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

-Vyötärölihavuus liittyy moniin suomalaisten kansansairauksiin, luultavasti lähes kaikkiin, Männistö toteaa.
Vyötärön ja lantion välinen suhde tulisi naisilla olla alle 0,85 ja miehillä alle 1. Monin paikoin tämän rajan ylittää peräti joka toinen suomalainen.

Valistus tuonut tuloksia

Suomalaisten ruokavalio on parantunut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Erityisen hyvin terveellisen ruokavalion opit ovat omaksuneet naiset, kaupunkilaiset ja keski-ikäiset.

Syitä ruokavalion muutokseen on monia, etunenässä koulutustason nousu sekä kasvisten ja hedelmien saatavuuden paraneminen. Merkittävää on myös valistuksen tepsiminen. Vielä 1970-luvulla itäsuomalaisten ruokailutapoja pidettiin niin huolestuttavina, että sydäntautikuolleisuuden vähentämiseksi perustettiin maailmallakin tunnettu Pohjois-Karjala-projekti. Projekti toteutettiin pitkälti jakamalla väestölle tietoa terveellisistä elintavoista.

Nyt Suomen terveellisintä ruokaa syödään juuri Itä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla, ilmenee KTL:n laatimasta kartastosta. Uusiksi murheenkryyneiksi sen sijaan ovat muodostuneet Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pohjanmaa. Läskisoosista on opittu leikkaamaan näkyvä rasva pois, mutta myönteinen kehitys on tyssännyt siihen.

-1990-luvun jälkeen suomalaisen ruokavaliossa ei ole tapahtunut mitään hyvää, Valsta sanoo.

Suomalaisten keskipaino jatkaa nousuaan, sillä samanaikaisesti työn kuormittavuus on vähentynyt. Harrasteliikunnassa kulutetut kalorit eivät ole riittäneet korvaamaan työliikunnassa palavaa energiaa. Eikä harrasteliikunta edes maistu kaikille: kolmasosa kansasta on täysiä sohvaperunoita.

Oman ruokavalion, annoskokojen ja liikuntatottumusten tarkastelu voi tuntua inhottavalta ajatukselta, mutta sohvanpohjalta kannattaa kammeta ylös. Jo muutaman prosenttiyksikön painonlaskusta on merkittävää hyötyä terveydelle. Kaupanpäällisiksi tulee hyvä olo ja iloa omasta kehosta.

Iti Verte
Kirjoittaja on Kiloklubin tuottaja.