Ladataan... Ladataan...

Probiootit ovat elimistön pikkuapulaisia

Ihminen on täynnä mikrobeja. Terveen aikuisen suolistossa asustelee peräti 1–2 kilon painosta mikrobeja. Suurin osa näistä on meille hyödyllisiä, sillä ne pitävät yllä elimistön vastustuskykyä.

probiootitIhmiselle haitalliset mikrobit kuitenkin saattavat päästä lisääntymään liiaksi esimerkiksi antibioottikuurin takia. Hyödyllisten ja haitallisten bakteerien määräsuhteen järkkyminen aiheuttaa monenlaisia vatsavaivoja.

Onneksi mikrobiston koostumukseen voi itse vaikuttaa. Tämä tapahtuu probioottien eli terveyttä edistävien mikrobien avulla.

Mitä probiootit ovat?

Probiootit ovat eläviä mikrobeja, lähinnä maitohappobakteereja, jotka suojaavat meitä haitallisia mikrobeja ja muita ympäristössä olevia haitallisia aineita vastaan. Probiootti on siis antibiootin vastakohta. Kreikankielinen termi tarkoittaa sananmukaisesti "elämää varten".

Probioottisilla valmisteilla puolestaan tarkoitetaan sellaisia tuotteita, joissa on riittävässä määrin näitä eläviä ja hyödyllisiä mikro-organismeja.

Probiootit auttavat elimistöä taistelemaan haitallisia aineita vastaan monin tavoin. Ne kilpailevat haitallisten bakteerien kanssa ravinteista ja suolen limakalvon kiinnittymiskohdista sekä tuottavat happoa lähiympäristöönsä estäen näin haitallisten bakteerien kasvua. Probiootit myös vaikuttavat yleiseen puolustuskykyymme suoliston välityksellä esimerkiksi aktivoimalla vasta-ainetuotantoa sekä lisäämällä puolustusjärjestelmän solujen aktiivisuutta.

Suoliston monenlaiset asukit

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen mikrobisto. Sen koostumukseen vaikuttavat ikä, ympäristö, perimä, ravinnon laatu, stressi sekä lääkkeiden käyttö.

Suoliston mikrobisto syntyy elämän alkuvaiheessa ja jatkaa kehittymistään koko elämän ajan. Elämän alkuvaiheessa suolistoon asettuvat rintamaidosta saadut bifidobakteerit sekä laktobasillit. Myöhemmin valikoima monipuolistuu, mutta vanhuusiässä mikrobien määrä jälleen pienenee – samalla kasvaakin alttius saada erilaisia suolistovaivoja.

Suolistobakteereiden pelikenttä on varsin laaja: jos suoliston levittäisi tasaiseksi alueeksi, vastaisi sen pinta-ala yhtä tenniskenttää. Tällä alueella majailee lukematon määrä erilaisia bakteerilajeja, toistaiseksi näistä on tunnistettu noin 400–500 lajia. Enimmäkseen suolistosta löytyy Bacteroides, Bifidobacterium, Eubacterium ja Peptostreptococcus -sukujen edustajia sekä jonkin verran esimerkiksi Streptococcus ja Lactobacillicus -sukujen jäseniä. Osa näistä nimistä kuulostaakin varmasti tutulta. Esimerkiksi streptokokkibakteerilla on ikävä kaiku sen aiheuttaman angiinan takia, mutta pysyessään ruodussa se kuuluu elimistöömme.

Mikrobiston yksinkertaistuminen aiheuttaa allergioita

Nykyajan ihminen saa ravinnostaan 100 000 kertaa vähemmän hyviä probioottisia bakteereita kuin kivikautiset esi-isämme. Ei olekaan ihme, että allergiat, diabetekset, sydän- ja verisuonitaudit olivat esi-isillemme tuntemattomia vitsauksia.

Yleisen hygienian paranemisen sekä ruoan säilöntätapojen muuttumisen myötä ihmisen luontainen mikrobisto on ilmeisesti pienentynyt ja yksinkertaistunut. Myös elinympäristön nopea muuttuminen on aiheuttanut sen, ettei elimistö ole ehtinyt tottua riittävän monenlaisiin mikrobeihin. Seurauksena syntyy vääränlaisia reaktioita. Niinpä esimerkiksi kohtaaminen vaarattoman aineen, kuten siitepölyn, lehmänmaidon tai viljan kanssa saa elimistössä aikaan ikäviä allergisia reaktioita.

Tutkimusten mukaan allergisia sairauksia on vähemmän lapsuutensa maaseudulla viettäneillä ja monilapsisissa perheissä kasvaneilla ihmisillä. Jos lapsena siis ei ole tullut riehuttua mutavellissä ja taputeltua lehmiä, voi probiooteista löytyä apu allergiaoireisiin.

Probiooteilla vatsavaivoja ja infektioita vastaan

Vanhastaan tiedetään, että maitohappobakteerit ehkäisevät ripulia matkoilla ja antibioottikuurin aikana. Nyt mikrobiston muokkauksesta on tulossa vaihtoehto lääkehoidolle monen muunkin sairauden kohdalla. Esimerkiksi ärtyneeseen suoleen ei oikeastaan ole toimivaa lääkehoitoa, mutta monet siitä kärsivät potilaat ovat saaneet probiooteista helpotusta vaivaansa.

Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että probiootit parantavat vastustuskykyä myös ruoansulatuskanavan ulkopuolella, esimerkiksi hengitysteiden limakalvoilla. Kansanterveyden näkökulmasta tämä on tärkeä tieto. Flunssat, influenssat, poskiontelontulehdukset, välikorvantulehdukset, keuhkoputkentulehdukset ja keuhkokuumeet nimittäin kaatavat petiin niin lapsia kuin aikuisiakin jopa useita kertoja vuodessa.

Lääkehoito tällaisissa sairauksissa saattaa itse asiassa vain pahentaa tilannetta, sillä mikrobilääkkeet tuhoavat myös elimistön hyödyllistä mikrobikantaa. Näin ne luovat otolliset kasvuolosuhteet tautia aiheuttaville mikrobeille. Probioottien sen sijaan on havaittu vähentävän hengitystieinfektioiden hoitoon tarvittavia antibioottikuureja.

Lisäksi probioottien avulla voidaan lieventää atooppisten ihosairauksien oireita ainakin lapsilla. Valion oman bakteerikannan Lactobacillus GG:n on myös todettu vähentävän lasten hampaiden reikiintymisriskiä. Eläinkokeissa probiooteilla on osoitettu olevan muitakin myönteisiä terveysvaikutuksia, kuten veren kolesterolitason alentunuminen ja karsinogeenisten eli syöpää aiheuttavien yhdisteiden muodostumisen väheneminen suolistossa. On kuitenkin liian aikaista sanoa, pätevätkö nämä myös ihmisiin.

Probiootilla on väliä

Probiootit voivat siis tarjota luonnollisen tavan ehkäistä erilaisia vaivoja. Kaikki probiootit eivät kuitenkaan tepsi samalla tavalla, vaan probioottien vaikutukset riippuvat käytetystä probioottikannasta. Myös taudinaiheuttaja ja oma luontainen vastustuskykymme sekä suolistomme bakteerikanta vaikuttavat siihen, miten probioottihoito tepsii.

Kuluttajan on syytä olla kriittinen ostaessaan probiootteja sisältäviä tuotteita. Tuotteen valmistajalta voi hyvin kysyä, onko tuotteen terveysvaikutuksista tutkittua tietoa. Yhdellä bakteerikannalla tehdyt tutkimukset kun eivät päde kaikkiin probioottituotteisiin.

– Bakteerit ovat yksilöitä kuten me ihmiset, ja mahdolliset terveysvaikutukset ovat aina bakteerikantakohtaisia, kertoo tutkija Kajsa Kajander Valiolta.

Suomalaiset kuluttajat törmäävät useimmiten kahteen probioottiin, Lactobacillus reuteriin , jota käytetään muun muassa Ingmanin Rela-tuotteissa, sekä Lactobacillus GG:hen, joka on Valion maitohappobakteerikanta ja käytössä Gefilus-tuotteissa. Molempien yritysten käyttämät probiootit ovat läpäisseet tarkat tutkimukset. Säännöllisesti käytettyinä nämä molemmat asettuvat osaksi normaalia bakteeristoa ja vahvistavat laktobasillien sekä bifidobakteerien osuutta bakteeristossa.

Probiootteja löytyy markkinoilta yhdessä jos toisessakin muodossa. Tarjolla on piimän ja jogurtin lisäksi tehojuomaa, maitoa, juustoa, mehua, herajuomaa, marjakeittoa, viiliä sekä Tutteli-puuroa tai velliä. Probioottien lähteinä ne ovat kaikki yhtä hyviä, joten tuotteen voi valita sen mukaan, mistä pitää.

Periaatteessa yksi annos, eli vaikkapa lasi piimää tai maitoa, probioottituotetta päivittäin riittää terveysvaikutusten ylläpitoon. Jos probiooteilla kuitenkin halutaan hoitaa tiettyä vaivaa, on parin annoksen nauttiminen paikallaan. Yliannostuksen vaaraa ei tarvitse pelätä, joten probioottituotteita voi hyvin käyttää kuten muitakin elintarvikkeita. Eron ruokavaliossa saattaa kuitenkin huomata silloin, kun flunssakausi alkaa.

Iti Verte
Kirjoittaja on Kiloklubin tuottaja.