Ladataan... Ladataan...

Pitää epäonnistua, jotta voi onnistua!

Espoolainen Riina Kosonen, 35, karisti kolmen
lapsen vauvakilot - ja tykkää täysillä itsestään!

Pitää epäonnistua, jotta voi onnistua! Riina vuonna 2009 ja vuonna 2010 Pitää epäonnistua, että voi onnistua!

Riinan motto: "Älä lannistu takapakeista. Pitää epäonnistua, että voi onnistua!"

Mikä havahdutti laihduttamaan?

"Päätös kypsyi lopullisesti keväällä työpaikan terveystarkastuksen punnituksessa. Havahduin tosiasiaan; liikakilot eivät häviäisi itsestään
.
Minuun päti kovin tuttu sanonta: viisi vauvakiloa per lapsi. Kolmevuotiaani painoi tuolloin 15 kg - ja minulla oli juuri sama määrä liikakiloja.

Kilot olivat kertyneet 10 vuoden aikana tasaisesti. Olin jo luopunut ajatuksesta että pääsisin niistä koskaan eroon.

Olin sopeutunut ostamaan aina vain isompia vaatteita. Kun vaatteeni olivat jo kokoa 42, en enää kehdannut ostaa isompia. Tie oli kuljettu loppuun.

Lapset oli tehty, ei ollut mitään veruketta pitää kiinni ylipainosta. Ajattelin, että olisi kiva tulla paremmin itseni kanssa toimeen ja oppia tykkäämään itsestäni."

Miksi valitsit Kiloklubin palvelun?

"Ystäväni vinkkasi useampaankin kertaan tästä palvelusta. Ajattelin että jotain toimivaahan tässä systeemissä täytyy olla.

Olin tutkinut sivustoa jo alkuvuodesta mutta varsinaisen painonpudotukseen sitouduin vasta keväällä. Rekisteröidyin käyttäjäksi ja aloin heti kirjaamaan syömiseni tosi tarkasti.

Jos nettiä ei joskus ollutkaan saatavilla, kirjasin syömiseni pieneen vihkoon ja siirsin ne jälkikäteen omiin tietoihini Kiloklubin palveluun.

Aidon nälän tunnistaminen, tiheämmän ruokarytmin ja riittävien annoskokojen sisäistäminen oli minulle iso oppimisen paikka. Vähän mutta useasti!

Luin keskusteluja tosi tarkkaan vaikken niihin osallistunutkaan. Sain tärkeää tukea samassa tilanteessa olevien onnistumisista, epäonnistumisista ja tunnustuksista."

Mitä ajattelet Kiloklubin tavasta ohjeistaa laihduttajaa?

"Aluksi tuntui sekavalta, mutta varsin nopeasti pääsin sisälle periaatteisiin. Laatupallot on oikeasti järkevä systeemi! Niiden avulla oppii syömään oikein, oikeita ruoka-aineita ja oikealla rytmillä.

Yllätyin siitä, että painonpudottajankin ruokavalioon kuuluu rasvaa, hyvää sellaista. Todella paljon pitää syödä kasviksia, hedelmiä, pähkinöitä ja öljyä että saa ne pallukat vihreiksi. Ruokailutiheys ja pienet annoskoot yllättivät myös.

Ennen söin harvemmin mutta isompia kerta-annoksia. Kuusi kertaa päivässä toimii hyvin. Ei tule ahmimishimoja kun verensokeri pysyy tasaisena.

Ruokailujen tiheys ja määrä sopii minulle siksikin että tykkään syömisestä. Ja kun paino alkoi pudota, oli uskottava että tämä systeemi todella toimii."

Mikä on muuttunut syömisissäsi ja liikkumisissasi?

"Aiemminkin söin terveellistä kotiruokaa, vain reilusti isompia annoksia. Lisäksi herkuttelin päivittäin suklaalla tai kekseillä. Nyt tulen toimeen ilmankin, esimerkiksi purkka ajaa saman asian.

Tuntuu että minulla oli jonkin sortin sokeririippuvuus, suklaanhimo vei mennessään. Minulla on nykyisin karkkipäivä, lasteni lailla. Kun on tietty päivä, ei enää edes tee mieli napostella jatkuvasti.

Keksien transrasvat olen korvannut laadukkaammalla tummalla suklaalla. En osta vieläkään kaappeihin turhia houkutuksia.

Ylipainoisena herkuttelusta tuli huono omatunto, nyt syön vähän mutta hyvällä mielellä. Pienissä määrissä on itse asiassa suurempi nautinto.

Olen luopunut kevyttuotteista niiden keinotekoisen maun ja lisäainemäärien takia. Nyt koko perheemme syö laatua ja luomua: täysjyvää, kermaa, voita, jugurttia ja marjoja. Minä korvaan aterioiden pastaa ja riisiä kasviksilla.

Liikuin ylipainoisenakin mutta kevyempänä puolimaraton sujuu jo 17 min. nopeammin. Tuntuu että koko aineenvaihduntani on parantunut. Kampaajani mukaan myös iho ja hiukset."

Mistä olet joutunut luopumaan?

"Täyteen ahdetusta olosta ja väsymyksestä. Tietyt rasvaiset italialaisruoat ovat myös historiaa. Ja isoista vaaatteista! On aivan mahtaavaa sujahtaa pienempiin! Siitä jaksan joka päivä iloita.

Oletko sortunut ylilyönteihin?

"Pakko tunnustaa. Painoni oli pudonnut tasaisesti puolen kilon verran viikossa. Nälän tunne ei enää kiusannut. Ajattelin että voisihan tahtia hiukan kiristää.

Viikon ajan sinnittelin noin  tuhannella kilokalorilla. Tulos: tosi paha olo ja kaamea syömisen himo. Älytöntä, nyt jälkeenpäin ajatellen. Mieskin jo toppuutteli.

Kiloklubin emännät ovat tosi tärkeitä suunnannäyttäjiä, he osaavat perustella ja vedota maalaisjärkeen, kun joku vaikkapa innostuu liikaa pussikeittoilemaan."

Entä onko tullut takapakkeja?

"Kyllä, entisenä sokeriaddiktina olen satunnaisesti repsahtanut suklaaseen. Ero entiseen on siinä etten enää ruoski siitä itseäni. Tiedän ettei hankkeeni kaadu yhteen kertaan.

Hallitsen itse syömisiäni - ennen ruoka hallitsi minua. Vähempi riittää herkuttelussakin. Maistelen hiukan, entisten lautasannosten sijaan."

Mikä sai sinut laihduttamaan?

"En vain enää löytänyt tekosyitä olla laihduttamatta. Kun täytin 35 vuotta, päätin että minun täytyy oikeasti alkaa pitämään itsestäni, eikä vain sietämään.

Ylipainoni oli juuri se, mistä en itsessäni pitänyt, välttelin klassisesti kaikkia peilejä ja valokuvia.

Mitä haluat sanoa painoaan poteville äideille?

"Äitinä helposti unohtaa itsensä, luopuu, tyytyy ja lannistuu. Ajattelin, ettei tälle mahda mitään. Suurin este on kuitenkin oma itse, muuttumisen pelko.

Aina löytyy aikaa liikkumiseen, vaikka sitten aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jos sitä vain oikeasti haluaa.

Muistakaa äidit olla itsekkäitä! Kun äiti voi hyvin ja viihtyy itsessään ja elämässään, myös muu perhe voi hyvin."

Neuvo laihduttamista suunnittelevaa

"Etene lapsen askelin, pieni askel kerrallaan. Ihmeitä ei tapahdu yhdessä yössä, muttei myöskään vakavia takapakkeja.

Aloita laihduttaminen vasta kun olet varmasti motivoitunut ja kyllästynyt entiseen. Muutos vaatii aikaa ja tilaa arjessa.

On viisasta ja terveellisempää myöntää, jollei elämäntilanne ole oikea, kuin aloittaa laihduttaminen aina vain uudestaan.

Jätä yksi herkku kerrallaan pois, ja korvaa se aidolla ruoalla. Aloita myös liikunta, alkuun jo pelkkä kävely nostaa kuntoa.

Syö pieniä määriä useasti päivässä. Nuku tarpeeksi. Ja juo vettä, riittävästi. Jälkikäteen ymmärrän että itse söin janoon!"

Saavutit välietapin, miten tästä eteenpäin?

"Tiedän että tämä on vasta alkua, nyt alkaa todellinen haaste, painon pitäminen samana. Mutta luotan itseeni. Syön oikein ja liikun. Teen asioita, jotka ovat kivoja.

Vaaditaan lisää aikaa ja itsekuria omaksua uudet tavat osaksi arkipäivää. Niin ettei koko ajan tarvitsisi miettiä mitä ja kuinka paljon syö.

On mahtavaa käyttää koon 38 vaatteita, isommat olen hävittänyt.  Jo tämän haastattelun antaminen estää paluun entisiin tottumuksiin.

Jaksan nyt enemmän kuin ennen. Olen terve ja itseni kokoinen. Olen hyväksynyt itseni - tykkään taas olla minä!"

Tarja Rea Luomanperä
Kiloklubin toimittaja