Ladataan... Ladataan...

Nälkä ja jano sekaisin

Nestevaje heikentää vireystilaa - ärsyttää, masentaa ja väsyttää. Laihduttajalle
vielä ongelmallisempaa on, että nestevaje tuntuu nälkänä. Syömme janoomme.
nälkä janoVireystila alkaa tutkitusti heikentyä jo varsin pienen nestehukan seurauksena.

70-kiloisella henkilöllä jo noin puolen litran nestehukka ja 100-kiloisella vajaan litran nestevajaus riittää saamaan aikaan ikäviä oireita.

Tällainen nestevaje toteutuu helposti, mikäli päivän juomiset jäävät alle puolentoista litran.

Älä syö, jos pitäisikin juoda

Vireystilan heikkeneminen on kaikkea päivän toimintaa varjostava ongelma, mutta painonhallinnan kannalta se saattaa vaikeuttaa järkevien ratkaisujen tekemistä: ei jaksa lähteä kävelemään eikä keskittyä oikeantyyppisten ruokien valintaan.

Nestevaje tuottaa myös liiallista näläntunnetta. Me nykypäivän ihmiset emme osaa tulkita oikeaoppisesti kehon omia viestejä emmekä aina tunnista janoa janoksi.

Sen sijaan pidämme epämiellyttävää tunnetta nälkänä ja syömme, vaikka pitäisi juoda. Tällainen turha syöminen vaikuttaa suoraan painoon.

Isokokoisen juotava enemmän

Elimistöstä haihtuu päivässä ainakin kaksi litraa nestettä. Vähintään saman verran tarvitsisimme siis tilalle. Ruokakin sisältää nestettä. Siitä saamme keskimäärin puoli litraa nestettä päivässä. Loput on kuitenkin hankittava juomalla.

Hyvä nyrkkisääntö on noin juoda 1,5–2 litraa päivässä ja nauttia sen lisäksi vielä puolesta litrasta litraan nestettä jokaista liikuntatuntia kohden. Nämä lukemat pätevät niihin, joiden paino on normaali tai lähellä sitä. Jos painoa on enemmän, tulisi myös juoda enemmän – isommasta kehosta kun haihtuu enemmän nestettä.

Useimmille sopiva nestemäärä on siis 1,5–3 litraa päivässä, liikkumisesta riippuen. Esimerkiksi puolen tunnin kävelyllä käyvän 90-kiloisen naisen tulisi juoda 1,5 litraa päivässä ja lisäksi liikunnan vuoksi vielä ainakin 3 dl lisää. Tämä 1,8 dl on vähimmäismäärä. Suositeltavaa olisi juoda vielä hieman enemmän.

Tolkkua määriin

Liika on liikaa juomisessakin. Liiallinen nesteensaanti laimentaa elimistön toiminnan kannalta keskeisiä elektrolyyttitasoja. Jos nestettä kuluu yli 4 litraa päivässä, kannattaisi miettiä tarvetta ja syitä reiluun juomiseen.

Oikeastaan ainoa hyvä syy voisi olla runsas liikunta yhdistettynä helteeseen.

Laihduttajilla reilun juomisen syynä on joskus halu täyttää vatsaa muulla kuin ruoalla – tämä pätee varsinkin light-virvoitusjuomien suurkuluttajiin. Vatsan täyttäminen juomisella ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu painonhallintaan. Vaikka vatsaa ja nälkää voi hetkeksi huijata runsaalla juomisella, palaa nälkä myöhemmin kahta kovempana.

Runsaan juomisen myös ajatellaan toisinaan kiihdyttävän aineenvaihduntaa.

Tämä ajatus yhdistyy usein kylmiin juomiin: ajatellaan, että elimistö kuluttaa energiaa juoman lämmittämiseen.

Sekä runsas juominen että viileiden juomien lämmittäminen kuluttavat oikeastikin energiaa – mutta vain noin 10–20 kilokaloria jokaista juotua litraa kohti.

Käytännössä siis kukaan ei pysty juomaan niin paljon, että juomisella saavutettaisiin olennaisesti yli 100 kilokalorin vaikutus kulutukseen.

Parempi onkin keskittyä juomaan sopivasti eikä paljon.
Laihtuminen kun on kiinni muusta kuin tolkuttomasta juomisesta.

Mieluiten tavallista vettä

Vesi on ylivoimaisesti paras juoma. Se ei sisällä energiaa eikä vahingoita hampaita. Se ei myöskään ole makea ja pidä näin yllä makean mielitekoa.

Kivennäisvedet ja maustetut kivennäisvedet – varsinkin vähänatriumiset eli vähäsuolaiset – ovat ominaisuuksiltaan niin lähellä vettä, että niitäkin voi huoletta juoda.

Monelle pelkkä vesi vain ei tunnu maistuvan. Halutaan poretta, makua, väriä ja pärskettä. Mikä sitten olisi paras vaihtoehto: tavalliset mehut ja virvoitusjuomat vai light-versiot?

Jos näitä juomia on tarkoitus juoda päivittäin ja yli puoli litraa, niin vastaus on selvä: vaikka makeutusaineita kovasti pelätään, ei niiden ole todettu olevan haitallisia.

Sen sijaan sokeri on pomminvarma ja todettu riski sekä terveydelle ja lihomiselle.

Mutta light-juomatkaan eivät ole täysin ongelmattomia. Vaikka ne eivät sisällä kaloreita, niin niiden tuottama makean tuntemus tuottaa elimistössä reaktioita, jotka voivat lisätä nälkää tai makeanhimoa.

Tämä vaikutus on vähäinen, mutta silti tutkimuksissa todellinen.

Alkoholijuomat ovat oma lukunsa. Ne eivät ole janojuomia, vaan määritelmän mukaisesti nautintoaineita – ja niin niihin tulee suhtautua. Lisäksi alkoholi on voimakas diureettinen aine eli se poistaa tehokkaasti elimistöstä nestettä.

Kesähelteellä siis oluen vaihtaminen usein vaikkapa kivennäisveteen on fiksua – ja palkitaan ainakin vaa’alla käydessä.

Patrik Borg
Kirjoittaja oli Kiloklubin ravitsemusasiantuntijana 2006-2012