Ladataan... Ladataan...

Nauti energiajuomia maltilla

Energiajuomien kulutus on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Uusia tuotteita tulee jatkuvasti markkinoille, ja ensimmäisistä runsasenergisemmistä juomista on ilmestynyt runsaasti myös kevytversioita. Energiajuomilla tarkoitetaan kofeiinipitoisia virvoitusjuomia, joita markkinoidaan erityisesti piristävinä, mutta toisinaan myös suorituskyvyn ja kestävyyden parantamiseen.

energiajuomatEnergiajuomat turvallisia

Kohtuullisesti nautittuina energiajuomista saatavaa kofeiinia tai muita yhdisteitä ei voida pitää terveydelle haitallisena terveille aikuisille. Lapsille ja raskaana oleville naisille kofeiinipitoisia juomia ei kuitenkaan juuri suositella.

Yleinen uskomus on, että kofeiinipitoiset juomat aiheuttaisivat nestehukkaa. Kun kofeiinimäärät ovat kohtuullisia, jäävät kofeiinin negatiiviset vaikutukset vähäisiksi tai olemattomiksi, ja juomana nautittu vesi ylläpitää nestetasapainoa. Nykytietämyksen perusteella kohtuullinen kofeiininsaanti energiajuomista tai kahvista ei aikaansaa nestevajetta. Myöskään energiajuomien ainesosien haitallisista yhteisvaikutuksista ei ole näyttöä. Suositeltavaa kuitenkin on, ettei energiajuomia käytettäisi runsaan alkoholin nauttimisen yhteydessä tai janojuomina.

Energiajuomien piristävät ainesosat

Energiajuomien ainesosista ainoastaan kofeiinilla voidaan sanoa olevan hyvin dokumentoitu piristävä vaikutus. Kofeiininkin vaikutus tosin kestää vain muutaman tunnin yksilöllisistä eroista riippuen. Kofeiiniherkille ihmisille kofeiini saattaa aiheuttaa jo energiajuoma-annoksista saatavina määrinä sydämentykytystä ja vapinaa.

Tölkillisessä energiajuomaa on tyypillisesti noin kahvikupillisen verran kofeiinia. Energiajuomien sisältämä kofeiini voi kuitenkin aikaansaada helpommin riippuvuutta, sillä kahvin sisältämät muut yhdisteet osittain vastustavat kofeiinin vaikutuksia.

Lyhyellä aikavälillä kofeiini on parantanut tarkkuutta vaativissa testeissä reaktioaikaa, valppautta ja keskittymiskykyä. Pitkällä aikavälillä, etenkin runsaina nautintomäärinä, haittavaikutukset voivat kuitenkin kasvaa hyötyjä suuremmiksi toleranssin kasvaessa piristävälle vaikutukselle. Tällöin kofeiinipitoisia juomia tarvitaan lähinnä normalisoimaan aiheutuneita sivuvaikutuksia kuten päänsärkyä. Energiajuomia voidaan siis satunnaisesti käyttää hetkelliseen piristämiseen, mutta säännöllisen nauttimisen hyötyjä voidaan perustellusti kyseenalaistaa.

Sokerit kyllä piristävät - hetkellisesti

Sokeripitoisten energiajuomien hiilihydraattiyhdisteet glukoosi, sakkaroosi ja maltodekstriini imeytyvät verenkiertoon nopeasti ja kasvattavat veren glukoosipitoisuutta. Tämä saattaa hetkellisesti piristää, mutta koska glukoosi myös poistuu verenkierrosta nopeasti, saattaa vaikutus olla jopa päinvastainen aiheuttaen väsymystä. Energiajuomien piristävät ainesosat tosin usein kompensoivat näitä tuntemuksia.

Mielikuva energiajuomien piristävästä vaikutuksesta on vahva, ja usein energiajuomien koostumuksista elää monia uskomuksia. MeNaisten artikkeli itse tehdyistä energiajuomista resepteineen on omiaan murtamaan näitä uskomuksia. Esimerkiksi vihreästä teestä ja makeutta antavista raaka-aineista, kuten mehuista, voidaan mainiosti rakentaa kofeiini- ja sokeripitoinen juoma, jolla on vastaavia vaikutuksia. Sen kummempaa magiaa ei energiajuomienkaan taakse piiloudu.

Kohtuudella energiajuomia

Energiaa sisältävien energiajuomien nauttimiseen pätevät Kiloklubin laatupalloista herkkupallon juomia koskevat kohtuullistamissuositukset. Nämä kaikki korkeaenergiset juomat vaikuttavat heikosti painonhallinnan kannalta keskeisiin kylläisyyden aistimuksiin ja sisältävät ns. tyhjää energiaa sokeriyhdisteinä. Sokerittomat energiajuomat ovat aina suositeltavampia kuin sokeria sisältävät, mutta niidenkin käyttötiheyden on oltava pieni, koska lähes kaikki sisältävät hampaille haitallisia happoja.

Energiajuomia ei nimestään huolimatta tulisi koskaan käyttää energiansaannin täydentämiseen tai paikkaamaan puutteellista syömistä tai epäsäännöllistä ateriarytmiä.

 

Juuso Reinikainen

Kirjoittaja on Kiloklubin ruokatietokannan hallinnoija. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa elintarviketieteitä ja keskittynyt opinnoissaan elintarviketeknologiaan, ravitsemustieteisiin ja elintarvikekemiaan sekä -markkinointiin.

Lähteet:

Oddy WH ja O'Sullivan. Energy drinks for children and adolescents. BMJ 2009;339:b5268.

Männistö S, Rautio T, Sarlio-Lähteenkorva S ja Kara R. Juomat ravitsemuksessa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan raportti 2008.

www.ravitsemusterapeutti.net/blogi


Lue myös:

Kiloklubin juomasuositukset painonhallintaan