Ladataan... Ladataan...

Luomua vai lähiruokaa?

Lähiruoka ja luomu eivät ole toistensa synonyymejä. Lähiruoassa
painotetaan tuotantoaluetta - luomussa taas tuotantomenetelmiä.

Luomuruoka voi tulla vaikka toiselta puolelta maapalloa, mutta se on aina tuotettu tiettyjen ympäristökriteerien mukaan. Luomu on lyhenne sanasta luonnonmukainen ja tuotannolle on olemassa tarkat EU:n määrittelemät kriteerit.

Luomu.fi-portaali kiteyttää luomun määritelmän seuraavasti:  ”Luomutuotanto on ympäristöön ja luonnonvaroihin sopeutuvaa tuotantoa, jonka lähtökohtana on kokonaisvaltainen näkemys koko elintarvikeketjusta”.

Luomuruuassa on mahdollisimman vähän lisäaineita, eläinten hyvinvointiin kiinnitetään normaalia enemmän huomiota, tuholaisia torjutaan biologisesti tai mekaanisesti, viljelysmaata hoidetaan luonnonmukaisesti ja kemiallisten torjunta-aineiden sekä lannoitteiden käyttö on kielletty.

Sen sijaan lähiruualle ei ole olemassa virallista määritelmää ja kriteerejä, joten lähiruuaksi voi käytännössä kutsua mitä tahansa "lähellä" tuotettua ruokaa.

Esimerkiksi Sitran teettämässä lähiruokaa käsittelevässä raportissa lähiruoka on määritelty seuraavasti:

”Lähiruoka on tuotettu Suomessa, sillä on mahdollisimman lyhyt tuotantoketju, se on korkealaatuista ja tuoretta sekä ottaa huomioon ympäristönäkökulmat ja kestävän kehityksen”.

Useimmat mieltävät lähiruuan olevan suomalaista ruokaa, joka on tuotettu lähellä kuluttajaa. Kaikki suomalainen ruoka ei kuitenkaan ole lähiruokaa.

Lähiruuan pitäisi olla kestävästi tuotettua, tukea paikallista elinkeinoa, kuljetusmatkojen olla lyhyitä ja raaka-aineiden lähialueelta.

Luomuruuan etuna on ruuan puhtaus ja ympäristön huomioiminen. Luomutuotanto edistää kestävää maataloutta sekä ympäristön, eläinten ja ihmisten hyvinvointia.

Suomessa luomuruualle asettaa haasteensa pitkä talvi, jolloin viljely ulkona on mahdotonta. Kasvihuoneviljely kuluttaa paljon energiaa, ja kaukaa tuotu luomuruoka taas nostaa kuljetuksen kautta ruuan ekologista jalanjälkeä.

Lähiruoka poistaa pitkien kuljetusten ongelman ja tekee ruuasta näin ekologisempaa kuin kaukaa tuodusta ruuasta.

Toisaalta Suomessa talvella kasvihuoneessa viljeltyä tomaattia ei voi kutsua kovin ekologiseksi tuotteeksi, vaikka se tulisi aivan naapurista.

Lähiruokaan liittyy myös kausiruuan käsite. Syödään sitä, mikä kulloinkin on parhaimmillaan. Kesällä tuoreita vihanneksia ja talvella esimerkiksi hyvin säilyviä juureksia.

Oman haasteensa lähi- ja luomuruuan kysynnälle muodostaa hinta. Toisaalta: tuloihin suhteutettuna suomalaiset käyttävät  ruokaan vähemmän rahaa kuin koskaan aiemmin.

Luomuruokaa löytyy melko hyvin useimmista tavallisista ruokakaupoista, erikoiskaupoista, kauppahalleista ja toreilta.

Lähiruokaa löytyy vaihtelevasti. Pienten tuottajien on haasteellista saada tuotteitaan isojen kauppaketjujen valikoimiin.

Kuluttaja voi onneksi vaikuttaa tähän vaatimalla parempia valikoimia ja kyselemällä lähi- sekä luomuruuan perään.

Helsingissä lähi- ja luomuruokaa löytyy muun maussa Anton&Antonista, Juuren puodista ja Eat&Joy Maatilatorilta.

Lähi- ja luomuruokaa saa myös ruokapiirien kautta, joita löytyy jo useilta paikkakunnilta.

Suoraan tuottajalta ostamalla voi olla varma siitä, mistä ruoka on peräisin, ja kuinka se tuotettu. Verkosta voi etsiä itseään lähellä olevia lähi- ja luomuruuan tuottajia.

Ruokapiirejä löytyy täältä
Tietoa luomusta ja luomutuottajista
Elintarvikeyritysten hakupalvelu
Sitran teettämä selvitys lähiruuasta

Suvi Huttunen