Ladataan... Ladataan...

Lotta Backlund: Laihdutus onnistui kaloreita laskemalla

Lotta Backlund laihtui 30 kiloa, kun hän piti syömisestään tarkkaa ruokapäiväkirjaa.

Lotta Backlund aloitti laihduttamisen neljä vuotta sitten ja sai karistettua yltään 30 kiloa. Lapsen saaminen motivoi yrittämään ja onnistumisen apuna oli Kiloklubi. Lue Lotan elämänmuutoksen numerot.

1500 kaloria
Kun aloitin laihduttamisen, merkitsin Kiloklubin ruokapäiväkirjaan joka ikisen suupalan niin tarkkaan kuin osasin. Tutkimukset osoittavat, että me ihmiset huijaamme - pääasiassa tahtomattamme - täyttäessämme ruokapäiväkirjoja. Siksi pyrin alussa aktiivisesti olemaan mahdollisimman tarkka. Hankin pienen digitaalisen keittiövaa’an, enkä ikinä lorautellut mitään suoraan pullojen suusta tai pusseista, vaan mittasin aina desit, grammat tai lusikalliset. Näin opin tajuamaan paljon paremmin kuinka paljon, tai vähän, ihmisen kuuluu syödä. Tajusin, että jos käytössäni on vain esimerkiksi 1500 kaloria päivässä, ei kannatta käyttää niitä esimerkiksi juomiseen, eli jätin pois mehut, limsat, smoothiet ja muut vastaavat enrgiapitoiset juomat.

100 grammaa
En ole koskaan tehnyt painoni eteen mitään, mikä olisi ärsyttänyt. Teen vain asioita, jotka tuntuvat itselle sopivilta ja syön juttuja, joista tykkään. Se on ainoa tapa harrastaa lopun elämäänsä laihduttamista. Miksi söisin perunoita, jos ne eivät minusta maistu miltään? Syön ennemmin sata grammaa perunamuusia kuin kasan perunoita ja olen tyytyväinen ateriaani.

124 kilokaloria
Yhdessä ruokalusikallisessa rypsiöljyä on enemmän kaloreita kuin yhdessä broilerin rintafileessä. Ja kuinka monta lusikallista olen lorauttanut kerralla huomaamatta pannulle, kun olen laittanut ruokaa? Aloin katsella syömisiäni uusin silmin, kun aloin käyttää neljä vuotta sitten Kiloklubin painonhallintapalvelua. Ruokavaliota oli helppo korjata oikeaan suuntaan, kun netin ruokapäiväkirja näytti tarkalleen, mistä kaikkialta kalorit oikein kertyvät.

1 lapsi
Kun Adele syntyi neljä vuotta sitten, tajusin, että olisi helvetin itsekästä jatkaa itsensä hengiltä syömistä. Minun on pysyttävä hengissä, kun on nyt tämä tyyppi tässä. Elämäntapani olivat tosin alkaneet muuttua jo raskausaikana, kun neuvolassa minua ohjeistettiin syömään usein ja pieniä annoksia, jotta verensokerini heittelyt tasaantuisivat. Silloin myös ymmärsin, että ylipaino oikeasti tuo mukanaan riskin sairastua vakavasti.

10 kiloa
Kun mies oli töissä, päivät vauvan kanssa kotona olivat aika pitkiä. Koko ajan ei löydy kaveria kahville tai lounasseuraksi. Siksipä aloin kävellä. Adele nukkui hyvin vaunuissa ja kiersin aikani kuluksi hänen kanssaan Helsingin merenrantaa 8-9 kilometriä päivässä. Kuin huomaamatta painoni oli pudonnut 10 kiloa. Tämä tietenkin innosti jatkamaan.

100 ajatusta
Olen ollut lapsesta asti pyöreä, mutta ei minua siitä ole kiusattu. Olen viihtynyt aina melko hyvin omassa vartalossani. Toki olen ajatellut aina silloin tällöin, että pitäisi olla laihempi. Varmaan sen sata kertaa olen ajatellut laihduttavani. En kuitenkaan saanut koskaan aloitettua laihduttamista, koska syyt ovat olleet niin heppoisia, ulkonäkökeskeisiä. Ne eivät motivoineet minua tarpeeksi. Lapsi sen sijaan todellakin motivoi. Pään pitää olla oikeassa asennossa, että jotain oikeasti tapahtuu.

135 minuuttia
Vaunuiluajan jälkeen ajattelin, että alan juosta. Ensimmäinen lenkki päättyi kilometrin kohdalla. Juoksussa on kuitenkin se hirveän hyvä puoli, että siinä kehittyy nopeasti. En kuitenkaan olisi uskonut silloin, että juoksen puolimaratonin ja pääsen vielä maaliinkin. Ja minä todella juoksin koko matkan Budapestissa tänä syksynä. 17 kilometrin kohdalla tuli tunne, etten voi ottaa enää askeltakaan tai ainakin pitää alkaa kävellä. Sitä kesti 1,5 kilometriä. Onneksi sitten taas helpotti ja juoksin koko 21,0975 kilometriä aikaan 135 minuuttia.

8.15 aamulla
Tähän aikaan syön arkisin aina aamiaisen. Ei löydy sellaista kokousta tai tapaamista, joka saisi minut jättämään sen väliin. Minulle yksi tärkeimmistä asioista painonhallinnassa on pitää verensokeri tasaisena. Aamiainen onkin ehdottoman tärkeä, samoin kuin  pienet välipalat, esimerkiksi hedelmä tai välipalapatukka. Ne auttavat, jos ruokailujen väli meinaa venyä liian pitkäksi. Aamuni alkaa kolmella desillä rasvatonta, maustamatonta jogurttia, johon sekoitan 1–2 ruokalusikallista steviaa ja ruokalusikallisen pellavansiemeniä. Lisäksi juon kahvin rasvattomalla maidolla.

0 euroa
Miehen kauppalasku useimpina päivinä, koska hän ei saa käydä kaupassa. Pystyn vastustamaan kiusausta, jos se on kaupan hyllyssä, mutta jos kiusaus on omassa kaapissani, en voi kovin monta kertaa kävellä sen ohi. Mieheni on hyväksynyt sen, ettei meillä enää ole herkkujemmoja. Ruokailumme kuitenkin ovat ihan samanlaisia kuin ennenkin. Syömme tavallista perusruokaa, mutta minä vain otan pienempiä annoksia kuin aikaisemmin. Alkoholikaan ei tuo lisäkaloreita arjessa, sillä en ole koskaan tykännyt tissutella kotona. Olen siinä mielessä suomalainen, että kun otan, haluan tuntea sen kivan nousuhiprakan. Sellaisen saa ystävien tai miehen kanssa ulkona, ei kotona yhdellä siiderillä.

29 vuotta
Elin 29 vuotta ylipainoisena ennen elämäntapojen muutosta. Vaikka voin nykyään paremmin ja olen saanut aivan uutta virtaa, olen silti se sama Lotta kuin ennenkin. Mieheni kanssa menimme yhteen, kun olin vielä iso, eikä tämä ulkoinen muutos ole vaikuttanut suhteeseemme. Ystävillenikin olen se sama Lotta, vaikka totta kai olen saanut kehuja muuttuneesta olemuksestani. Suurin muutos ulkomuotoni lisäksi lienee se, että suhteeni ruokaan on muuttunut. Nykyään ruoalla on minulle lähinnä välinearvo, kun ennen hoidin sillä itseäni. Jos jokin asia oli huonosti, söin lohdutukseksi, jos joku oli hyvin, söin palkinnoksi. Syy kuin syy, niin söin. En ollut pelkästään tunnesyöjä, vaan söin tunteiden välissäkin.

2 hetkeä päivässä
Totta kai minullakin on huonoja päiviä ja hetkiä ihan samoin kuin ennenkin. Stressi ja väsymys ovat asioita, jotka helposti rapauttavat elintapoja. Siksi todella pyrin pitämään huolen siitä, että saan unta tarpeeksi ja että stressitaso pysyy riittävän alhaalla. Se vaatii asioiden ennakointia ja suunnitelmallisuutta, mutta on sen arvoista. Keskimäärin hoksaan pari kertaa päivässä iloitsevani uudesta, kevyemmästä elämästäni, jota en aio enää menettää kiloille.