Ladataan... Ladataan...

Lisäaineet puhututtavat

Koskaan aiemmin keskustelua aidon ja puhtaan
ruoan puolesta ei ole käyty yhtä vilkkaasti kuin nyt.

Lisäaineiden käyttö on säädettyä: niiden käytölle on oltava perusteltu tarve, ja niistä on tehtävä turvallisuusarvio. Lisäaineiden käytöllä ei saa johtaa kuluttajaa harhaan.

Lisäainetaakan kohtuullistaminen on hyväksi mutta tutkimustieto hälventää pelkoja.

Kohu karsii lisäaineita

Elintarvikkeiden tuotantoteknologia on kehittynyt viime vuosina. Lisäaineiden käytön osalta tämä tarkoittaa yhä useampia valmistustapoja.

Lisäaineiden käytössä tämä voi tarkoittaa, että aiemmin tuotantoa helpottaneiden lisäaineiden käyttöä voidaan vähentää nykyisestään.

Esimerkiksi elintarvikkeiden rakenteen muodostajina käytettyjen lisäaineiden käyttöä voidaan uusilla menetelmillä vähentää.

Kuluttajat kysyvät syystä, tarvitaanko kaikkia E-koodeja kuten esimerkiksi sakeuttamis- ja täydennysaineita sekä säilyvyysaikaa pidentäviä lisäaineita.

Vuoropuhelun myötä valmistusketjuista karsiutunee lisäaineita. Kohu haastaa elintarvikeketjun kaikki toimijat pohtimaan myös sitä, kuinka ruokailijat saisivat totuudenmukaista tietoa valitsemistaan tuotteista.

Natriumglutamaatti ja aspartaami

Viime aikoina valmistajat ovat poistaneet natriumglutamaatin useista valmistuotteistaan. Siitä on kohtuullisen helppo luopua, ja natriumglutamaatittomuus myy.

Valtamedioissa on epäilty että natriumglutamaatin nauttiminen aiheuttaisi ylipainoa. Tutkimusnäyttöä tästä ei ole. Glutamaattia runsaasti saavat käyttävät myös muita enemmän eineksiä.

Toinen paljon puhuttanut lisäaine on kevýttuotteissa käytetty makeutusaine aspartaami.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, EFSA:n, uusimmassa arviossa todetaan, että aspartaami on edelleen turvallinen makeutusaine.

Aikuisen olisi juotava yli neljä litraa aspartaamilla makeutettua juomaa ylittääkseen turvallisen päiväsaannin rajat.

Herkille yksilöille aspartaami voi kuitenkin aiheuttaa päänsärkyä tai migreeniä, kuten myös prosessoiduissa elintarvikkeissa käytetyt glutamiinihappo, nitraatit ja nitriitit.


Väriaineet ongelmallisimpia

Atsoväriaineet ovat makeisiin ja elintarvikkeisiin kirkkaita värejä tuottavia lisäaineita. Niiden on epäilty aiheuttavan suurina määrinä nautittuina lapsille ylivilkkautta.

Suomessa atsovärit kiellettiin jo 1970-luvulla, mutta ne palautuivat osin markkinoillemme tuontituotteina, EU:n yhteisten elintarvikemarkkinoiden kautta.

Makeisissa näiden lisäaineiden käytön erottaa pakollisesta merkinnästä "voi vaikuttaa haitallisesti lasten aktiivisuustasoon ja heikentää tarkkaavaisuutta".

Lisäaineet tutkitaan uudestaan

EFSA arvioi uudelleen kaikkien lisäaineiden turvallisuuden vuoteen 2020 mennessä. Arviointi on jo aloitettu väriaineista.

Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA:n johtaja Jaana Husu-Kallio kirjoittaa kolumnissaan lisäainetutkimuksen tärkeydestä:

”Luotan siihen, että EU:ssa tehtävä lisäaineiden turvallisuusarviointi on maailman parasta. Tulen kuitenkin EU-tasolla viemään eteenpäin näkemystäni siitä, että eri kemiallisten aineiden yhteisvaikutuksia tulee tutkia entistä enemmän.


Terve maalaisjärki jo sanoo, että turhaa kemiallista kuormitusta on hyvä välttää. On todella hyvä, että meillä Suomessakin käydään avointa keskustelua lisäaineista ja niiden todellisesta tarpeesta. Kuluttajan ääntä on meilläkin syytä kuunnella.”


Lisäainekuormitukseen voi parhaiten vaikuttaa itse - tässä ja nyt - saanti on kohtuullista tai vähäistä, kun ruokavalio on monipuolinen, ja painottuu tuoreisiin raaka-aineisiin.


Juuso Reinikainen
Kirjoittaja on Kiloklubin ruokatietokannan hallinnoija