Ladataan... Ladataan...

KuntoPlus 12/06 – Pelasta sydämesi ja henkesi täysjyvällä

Kunto Plus -lehti siteeraa yhdysvaltalaistutkimusta, jonka mukaan kymmenen annosta täysjyväviljatuotteita pienentää aikuistyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä jopa 15–35 %, genetiikasta riippuen. Täysjyväviljatuotteiden terveyttä edistävien ja ylläpitävien vaikutusten oletetaan johtuvan niiden sisältämistä ravintokuiduista, antioksidanteista, vitamiineista ja kivennäisaineista.

Kiloklubi kommentoi:

Merkittävimmät elämäntapatekijät aikuistyypin diabeteksen kehittymisessä ovat ylipaino ja liikunnan puute. Ruokavalion suojaavista tekijöistä kokojyväviljatuotteilla on kuitenkin havaittu olevan merkittävä suojaava vaikutus näitä kansantautejamme vastaan useassa aiemmassakin tutkimuksessa.

Täysjyvätuotteet sisältävät jopa satoja bioaktiivisia yhdisteitä. Näillä yhdisteillä on todennäköisesti yhteisvaikutuksia. Kokojyväviljatuotteet sisältävät jauhoytimen lisäksi mm. jyvän alkion sekä aleuroni- ja kuorikerrokset, jotka pitävät sisällään suuren osan kokojyvän mahdollisista suojaavista ainesosista.

Mitä kokojyväviljan suojaavat ainesosat ovat?

Kokojyväviljan alkion ja kuorikerrosten mahdollisia suojaavia tekijöitä ovat muun muassa ravintokuidut, vitamiinit (erityisesti E- ja B-vitamiinit), mineraalit (mm. magnesium, sinkki, seleeni), fytoestrogeenit, fenoliyhdisteet ja kuitujen prebioottiset vaikutukset sekä kokojyväviljan kokonaisrakenteen matala glykeeminen indeksi.

Kuitu yksinään ei välttämättä ole yhtä tehokas keino ennaltaehkäistä ja suojautua sydän- ja verisuonitauteja ja aikuistyypin diabetesta vastaan, sillä puhdistetulla, mutta runsaskuituisella viljalla ei ole havaittu olevan yhtä suotuisia terveysvaikutuksia. Kuitujen saanti ja kuitupitoisuus pikemminkin kertoo suotuisista valinnoista ja ominaisuuksista, kuten esimerkiksi vitamiinien ja mineraalien määrästä, matalasta glykeemisestä indeksistä ja antioksidatiivisuudesta.

Voidaanko täysjyväviljan terveysvaikutuksia saada aikaan suosimalla muita kasvikunnan tuotteita?

Koska tautien riskiä pienentävät tekijät ovat ilmeisesti muut yhdisteet kuin kuitu yksinään, kokojyväviljojen vaikutukset eivät todennäköisesti kuittaannu kasvisten ja hedelmien lisäyksellä. Itse täysjyvä on siis tutkimuksissa järjestäen suojaava tekijä ja usein vielä senkin jälkeen, kun vaikutus on vakioitu kasvisten määrällä.

Ruokavalio voi kuitenkin olla terveellinen, vaikkei viljatuotteita voisi tai haluaisi syödä. Tällöin on parempi syödä kasviksia reilusti ja pitää huoli muun muassa magnesiumin saannista. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa poimia kokojyvätuotteista löytyviä terveyttä edistäviä ainesosia muista kasvikunnan tuotteista.

Onko kokojyvätuotteiden oltava 100 % kokojyvätuotteita ollakseen terveyttä edistäviä?

Voisi ehkä olettaa, että täysjyvätuotteissa olisi pyrittävä 100 prosentin kokojyväpitoisuuteen. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kokojyväpitoisuus on tutkimuksissa ollut 25–50 prosentin luokkaa. Terveyttä ylläpitävä ja edistävä vaikutus on siis saatu aikaan jo näillä kokojyväpitoisuuksilla, vaikka joukossa olisi myös ainesosia, joita ei yleisesti pidetä yhtä terveellisinä. Suuri kokojyväpitoisuus toki viittaa korkeaan tuotelaatuun, mutta ehdottomuudelle ei tässäkään ole sijaa.

Kokojyväviljalla on siis terveyttä edistäviä ja sairauksia ehkäiseviä vaikutuksia, joita on opittu todella tuntemaan vasta viime vuosina. Hiilihydraattien laatu on jopa niiden määrää olennaisempi ruokavalion laatutekijä. Korkea laatu sallii Kiloklubinkin ideologiassa hyvin erilaisia ratkaisuja, kunhan pysytellään pääsääntöisesti vihreissä laatupallukoissa.

Juuso Reinikainen
Kirjoittaja on Kiloklubin ruokatietokannan hallinnoija. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa elintarviketieteitä ja keskittynyt opinnoissaan tuotekehityslähtöiseen elintarviketeknologiaan, ravitsemustieteisiin ja elintarvikekemiaan sekä –markkinointiin.