Ladataan... Ladataan...

Kolesteroli koholla jo kolmekymppisillä

Tiesit varmaan, että kohonnut kolesteroli lisää sydäntautien riskiä. Mutta tiesitkö, että korkea kolesteroli altistaa myös dementoiville sairauksille?
kohonnut kolesteroliAsia ilmeni laajassa suomalais-ruotsalaisessa tutkimuksessa. Kohonnut kolesteroli ja muut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät lisäävät tutkimuksen mukaan todennäköisyyttä sairastua dementiaan ja Alzheimerin tautiin sekä aivohalvauksen ja erektiohäiriöiden riskiä. Riski suurenee, jos vyötärölle on päässyt kertymään vararenkaita, verenpaine on koholla, II-tyypin diabetes vaivaa ja suvussa on sydänsairauksia.

Miljoonien suomalaisten vaiva

Kyse ei ole ihan pikkujutusta. Kolesteroliarvot ovat koholla noin kahdella miljoonalla suomalaisella. Työikäisistä jopa 85 prosentilla arvioidaan ”pahan” LDL-kolesterolin olevan suosituksia korkeampi.

Suurin osa ei tiedä kärsivänsä kohonneesta kolesterolista. Kolesterolia nimittäin kerääntyy suonien sisäkerroksiin hitaasti eikä tauti juuri ilmoittele itsestään. Suurimmalla osalla länsimaisista ihmisistä on jonkinasteisia kolesterolin aiheuttamia verisuonien ahtaumia jo kolmekymppisenä. Näiden ahtautumien aiheuttama valtimotauti onkin suomalaisten yleisin kuolinsyy – siihen menehtyy lähes joka toinen suomalainen. Lukuja on viime vuosikymmeninä pystytty hilaamaan alas, mutta aivan viime vuosina kehitys on pysähtynyt ja jopa kääntynyt taas nousuun.

Olemme tainneet tuudittautua siihen uskoon, että nyt kaikki on enemmän tai vähemmän kunnossa. Kun katsotaan tilastojen valossa nuoria varusmiehiä, voidaan kuitenkin helposti todeta, ettei asian laita ole näin. Parempaa kuvaa tilanteesta ei myöskään anna perässä hiihtävä sukupolvi: lasten lihavuus ja liikkumattomuus yleistyvät yhä.

Liikkumattomuus, paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ravinto ja tupakointi ovat etäännyttäneet kolesterolilukemamme varsin kauas luonnollisista. Useilla nisäkkäillä veressä on LDL-kolesterolia noin 0,5–1,2 millimoolia litrassa. Luonnonkansoilla lukemat ovat keskimäärin 1,5 hujakoilla. Suomalaisten LDL-kolesterolipitoisuus puolestaan kipuaa helposti 3,5 paremmalle puolelle. Suositus olisi alle 3.

Kohonnutta kolesterolia pidetään herkästi suomalaisen keski-iän ylittäneen miehen ongelmana. Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus. Kohonneet sokeri- ja rasva-arvot yhdessä suonten tukkeutumisen kanssa voivat olla liikaa kenen tahansa sydämelle. Kolmekymppinen nainen sydäninfarktipotilaana on harvinaisuus, muttei mahdottomuus.

Elintaparemontti ensisijainen lääke

Sairaaloissa hoidetaan hankalasti ja kalliisti paljon potilaita, joiden sairastuminen olisi voitu estää. Vaikka korkea kolesteroli olisi perinnöllistä, kiveen hakattu asia se ei ole. Kolesteroliin pystyy vaikuttamaan pitkälti itse muuttamalla omia elämäntapojaan terveellisemmiksi: vähemmän tyydyttynyttä rasvaa, enemmän tyydyttymätöntä rasvaa, lisää liikuntaa ja tupakka sammuksiin. Tärkeää olisi saada varsinkin keskivartalolla viihtyvää rasvaa sulamaan.

Kuulostaa verraten helpolta. Monet tähän pystyvätkin. Vaikeaksi sen sijaan muodostuu uusien, terveellisten elämäntapojen ylläpito. Vain kolme prosenttia elintapojaan remontoineista pystyy muuttamaan ne pysyvästi. On hyvä tiedostaa, että elimistömme reagoi jatkuvasti siihen, miten toimimme. Kerran alhaalla olevat arvot eivät takaa sitä, että ne pysyvät aina alhaalla. Sen takia omat kolesteroliarvot kannattaa mittauttaa säännöllisesti, vaikkapa kerran vuodessa.

Kolesterolia tarvitaan, mutta oikea määrä

Kolesteroli-sana on saanut todella kielteisen kaiun. Usein unohtuu, että se kuitenkin on elimistölle välttämätön rasva-aine. Kolesterolia tarvitaan muun muassa solujen seinämien rakennusaineena ja D-vitamiinin, hormonien ja sappihappojen muodostumiseen.

Ihmisen maksa tuottaa kolesterolia. Sen lisäksi saamme sitä eläinperäisestä ruoasta, kuten lihasta, maidosta, juustosta, voista ja kananmunista.

Ihannetapauksissa ylimääräinen kolesteroli kulkeutuu soluista takaisin verenkiertoon ja hajotettavaksi maksaan. Jos ”pahaa” LDL-kolesterolia kuitenkin on veressä liikaa, kertyy se valtimoiden seinämiin ja alkaa ahtauttaa verisuonia.

Hyvä uutinen on se, että mikäli LDL-kolesterolia pystytään terveellisen ruokavalion ja liikunnan avulla laskemaan takaisin fysiologiselle 1,5 mmol/litran tasolle, käynnistyy päinvastainen reaktio ja verisuonten seiniin syntyneet ahtaumat alkavat pienentyä. Tätä ilmiötä nimitetään regressioksi.

Kolesterolia pystytään alentamaan lääkkein, mutta se on vasta viimeinen hoitokeino. Ei kannata jäädä odottelemaan sairastumista, vaan kiinnittää huomiota omiin elintapoihin – siis elää niin, että keho pysyy perässä.

Olet Kiloklubiin liittyessäsi jo tehnyt päätöksen elämäntapojesi muuttamisesta. Hatunnosto sille! Muista kuitenkin ottaa tarpeeksi rauhallisesti, jotta terveelliset elämäntavat vakiintuisivat osaksi loppuelämääsi.

Iti Verte
Kirjoittaja on Kiloklubin tuottaja.