Ladataan...Väsyttää, masentaa ja kotisohva houkuttelee enemmän kuin
reipas ulkolenkki. Älä huoli, vika ei ole sinussa, vaan pimeydessä.
Väsyttää, masentaa ja kotisohva houkuttelee huomattavasti enemmän kuin reipas ulkolenkki. Lisäksi pastat, pitsat ja makeat herkut tuntuvat lähes vastustamattomilta. Painonhallinta tuntuu näin loppuvuodesta entistä hankalammalta. Älä huoli, vika ei ole sinussa, vaan pimeydessä.
Kaamosmasennus on pimeään vuodenaikaan liittyvä toistuva masennustila, josta onneksi kärsii vain prosentti suomalaisista. Masennuksen oireita ovat muun muassa surullisuus, ahdistuneisuus, ärtyisyys, toivottomuuden tunne sekä vaikeus saada mielihyvää.
Kaamosmasennukseen liittyy myös lisääntynyt unentarve, väsymys, ruokahalun kasvu, joka kohdistuu etenkin tärkkelys- ja hiilihydraattipitoisiin ruokiin sekä tätä kautta painon lisääntyminen.
Kaamosmasennuksen oireet alkavat yleensä lokakuussa ja jatkuvat suunnilleen tammi-helmikuulle. Tehokkain hoito kaamosmasennukseen on valohoito, josta saa apua neljä viidestä kaamosmasennuksesta kärsivästä. Jos oireet ovat vaikeat on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
Masennusta lievempi pimeän aikaan vaivaava tila on kaamosväsymys. Siitä kärsii noin 10-30 prosenttia suomalaisista. Kaamosväsymys ilmenee kasvavana makeanhimona, lihomisena, väsymyksenä ja unentarpeen kasvuna.
Sekä kaamosmasennus että kaamosväsymys johtuvat todennäköisesti valon määrän vähenemisestä, mutta niiden varsinaista aiheuttajaa ei ole pystytty selvittämään. Tutkijat arvelevat että aivojen tuottamat melatoniini ja serotoniini -hormonit vaikuttavat yhdessä kaamosoireiden syntyyn.
Uni-valverytmiä säätelevää melatoniinia erittyy talvella runsaammin kuin kesällä ja mielihyvän kokemiseen vaikuttavan serotoniinin määrä taas puolestaan vähenee. Toiset ovat myös herkempiä kaamosoireille kuin toiset ja naisilla kaamosmasennus ja -väsymys ovat selvästi yleisempiä kuin miehillä.
Painonhallinnan kannalta kaamos on hankalaa aikaa, sillä ruokahalu ja nimenomaan energiapitoisten hiilihydraattia sisältävien ruokien himo kasvaa. Pastat, leivät, pizza sekä makeat herkut maistuvat entistä paremmin. Hiilihydraatit ja etenkin sokerit lisäävät serotoniinin määrää ja antavat näin mielihyvän tunteen.
Kaamosmasennukseen ja -väsymykseen kannattaa kokeilla kaupoista saatavia kirkasvalolamppuja, joiden käyttöohje on syytä lukea huolella. Lamppua käytetään aamuisin koko pimeän kauden ajan. Markkinoilla on myös kirkasvalokuulokkeita, joiden väitetään vievän valon korvien kautta suoraan aivoihin. Myös lomamatka etelän aurinkoon voi auttaa.
Liikunta on edullisin ja tehokkaisn keino kaamosmasennuksen ja -väsymyksen hoitoon etenkin yhdistettynä kirkasvalolamppuun. Säännöllinen liikunta pitää paitsi mielen virkeänä, myös auttaa painon hallinnassa. Kannattaa liikkua etenkin ulkona valoisaan aikaan mikäli mahdollista, mutta myös sisäliikunta auttaa tehokkaasti.
Ruoka-ajat kannattaa pitää säännöllisinä ja välttää kaikkia ylimääräisiä välipaloja. Makeanhimon iskiessä odota 15 minuuttia tai lähde ulos, jolloin himo todennäköisesti katoaa. Makeanhimo voi talttua kevyesti ja terveellisesti myös hedelmillä ja vihanneksilla.
Jos pizzan ja pastan himo käy sietämättömäksi, valitse mahdollisimman kevyt vaihtoehto, jossa on runsaasti kasviksia. Kiinnitä huomiota myös annoskokoon ja tee ruoka itse, jolloin voit vaikuttaa aineksiin ja niiden määrään.
Vaikka sortuisitkin, muista, ettei koko pizzaa tarvitse syödä kerralla ja pasta-annokseenkin voi laittaa vain vähän pastaa ja runsaammin esimerkiksi tomaattipohjaista kastiketta.
Kaamosoireiden kampittamiseksi kannattaa myös pitää huolta, että ruokavalio sisältää kaikki tarpeelliset ravintoaineet. Etenkin D-vitamiinin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä auringonvalo ei riitä tuottamaan riittävästi D-vitamiinia pimeään aikaan.
D-vitamiinia saa luonnostaan etenkin rasvaisesta kalasta, kananmunasta sekä vitaminoiduista maitotuotteista ja margariineista. Monille ylimääräinen D-vitamiinilisä voi olla tarpeen koko talven ajan.
Hyvä Terveys: Kaamosmasennusta vai syysväsymystä?
Suvi Huttunen