Jouluna pitopöydän kuuluu notkua ja jääkaapin olla tupaten täynnä herkkuja. Yltäkylläisyyden keskellä ruoan säilytykseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä monet joulupöydän antimista ovat herkästi pilaantuvia ja voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Oikealla käsittelyllä, säilytyksellä ja tarjoilulla se on kuitenkin helppo estää.
Kaikki alkaa keittiöhygieniasta
Vanha sanonta ”puhtaus on puoli ruokaa” pätee myös joulukeittiössä. Ruokamyrkytysbakteerit nimittäin voivat levitä ruoanvalmistajan käsien välityksellä, jos kädet jäävät pesemättä.
Toinen huolehtimisen arvoinen seikka on työvälineiden puhtaus. Hygieniasäännöt pätevät myös jo valmistettuun ruokaan, esimerkiksi kypsää kinkkua pitäisi aina viipaloida puhtain käsin ja puhtailla välineillä.
Tarjoile jouluruokaa annoksittain
Pitkään katettuna seisova joulupöytä sisältää aina riskin ruokamyrkytyksestä. Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat bakteerit lisääntyvät nopeasti huoneenlämmössä. Jos kylmäsäilytyksen perussäännöt unohtuvat, tuotteen säilyvyysaika lyhenee huomattavasti ilmoitetusta. Niinpä huoneenlämpöön pitäisi ottaa vain kulloinkin tarvittava määrä ruokaa.
Ruoka, jota ei nautita heti sen valmistamisen jälkeen, tulisi jäähdyttää jääkaappikylmäksi mahdollisimman nopeasti. Vanhaa ja uutta ruokaa ei myöskään pitäisi sekoittaa keskenään. Jos jouluaterialla siis jää tähteitä, ne pitäisi aina heittää kompostiin.
Ruoan kuumentaminen aina yli 60 asteeseen vähentää merkittävästi ruokamyrkytyksiin liittyviä riskejä. Kuumentaminenkaan ei tosin pelasta väärin käsiteltyä ja säilytettyä, jo pilaantunutta ruokaa.
Säilytä oikein
Joulun aikaan moni jääkaappi on poikkeuksellisen täynnä, mikä helposti heikentää jääkaappisäilytyksen tehoa. Niinpä jääkaapin lämpötilan voi säätää jouluksi tavallista kylmemmäksi.
Suositeltu säilytyslämpötila riippuu elintarvikkeesta, mutta pääsääntöisesti sen pitäisi olla alle + 5 astetta. Jouluruoista etenkin kalat ja mäti vaativat kuitenkin tätä alhaisempaa säilytyslämpötilaa, mieluiten alle +3 astetta. Kalojen tyydyttymättömät rasvat myös pilaantuvat herkästi, ja siksi kalatuotteita ei kannattaisi säilyttää muutamaa päivää kauempaa.
Joulun aikaan kauimmin pöydässä seisoo usein kinkku tai kalkkuna. Huoneenlämmössä se pilaantuu jo muutamassa päivässä. Aterioiden välillä kinkkua kannattaisi säilyttää 0º – +6 asteen lämpötilassa.
Pakastekinkun säilyvyyttä parantaa oikeanlainen valmistus. Kinkku tulisi aina sulattaa jääkaapissa. Täydellinen sulaminen jääkaapissa kestää 3-5 päivää, minkä jälkeen se pitäisi heti paistaa. Kinkun sisälämpötila pitäisi olla ainakin 75 astetta, mutta säilyvyys paranee, jos kinkku paistetaan 80 asteiseksi.
Pakasteesta kypsennetty kinkku säilyy noin viikon, eli uuden vuoden jälkeen kinkunsyönnille voi jättää hyvästit. Vaikka tuorekinkkujen valmistajat määrittelevät vähimmäissäilyvyysajaksi usein parikin viikkoa, kannattaa pitää mielessä, että näin pitkä säilyvyysaika edellyttää jatkuvaa 4-6 oC :n säilytyslämpötilaa.
Huomioi vieraat ja nauti
Ruoka-aine allergioita tai ruokayliherkkyyttä on noin viidellä prosentilla aikuisväestöstä. Heille pienikin määrä allergisoivaa ruoka-ainetta voi laukaista allergisen reaktion, joka voi pahimmillaan olla hengenvaarallinen. Allergiaoireiden aiheuttajat ovat useimmiten tavanomaisia raaka-aineita, kuten maito, kala, äyriäiset, kananmuna, vehnä, pähkinät, manteli ja monet mausteet.
Jos jouluna on tulossa vieraita, huolehdi siis, että he saavat riittävästi tietoa joulupöytäsi antimien raaka-aineista. Muista myös itse tutustua huolella elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin – koostumustietoihin ja valmistusohjeisiin.
Ota rennosti!
Kun ruoka on valmistettu oikein ja sitä säilytetään oikein, voi olla lähes varma, etteivät pöpöt pääse pilaamaan joulua. Ruoanvalmistuksen perusoppeja noudattamalla ruokamyrkytyksen vaara on erittäin pieni.
Pientä huolellisuutta noudattamalla jouluna voi siis rennosti keskittyä nauttimaan pöydän antimista. Rentouden syömisessä tosin ei tarvitse loppua jouluun, sama lääke kun auttaa painonhallinnassa myös pyhien jälkeen.
Juuso Reinikainen
Kirjoittaja on Kiloklubin ruokatietokannan hallinnoija. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa elintarviketieteitä ja keskittynyt opinnoissaan tuotekehityslähtöiseen elintarviketeknologiaan, ravitsemustieteisiin ja elintarvikekemiaan sekä –markkinointiin.
Jaa artikkeli Facebookissa