Hyvää tekevät rasvat

Väärä tai vähäinen rasvan saanti voi horjuttaa kehon rasvatasapainoa, luoda tulehdusreaktioita ja niistä aiheutuvia sairauksia mm. ylipainoa, reumaa, diabetestä, psoriasista, atopiaa, alzheimeria, vaihdevuosivaivoja, verenpainetta, astmaa ja allergiaa.

Keho tarvitsee oikean rasvahappotasapainon saavuttamiseen sekä ylläpitoon riittävästi hyvänlaisia eläin- ja kasvirasvoja. Energiaa runsaasti sisältävä, hitaasti imeytyvä rasva on myös painonhallitsijan valinta; hiilihydraatin himo ei horjuta kylläistä laihduttajaa.

Veren rasva-arvot pysyvät hyvinä - ja kehon tulehdusarvot alhaalla - kun ruokavaliossa on, kohtuudella ja oikeassa suhteessa, käsittelemätöntä ja lisäaineetonta ravintoa: voita, öljyjä, pähkinöitä, kalaa, kalaöljyjä, kananmunia sekä kotimaisia marjoja.

Pirjo Saarnia: Rasvoilla parempaa terveyttä, 208 sivua, Otava 2011

Ravitsemusterapeutti (TtM) Pirjo Saarnian teos oikoo - monipuolisesti, maltillisesti ja uusimman tutkimustiedon avulla - yksipuolisia mielikuvia ravintorasvojen haitallisuudesta.

Uutuuskirja antaa yksityiskohtaisen rasvatietouden lisäksi käytännöllisiä ohjeita ja reseptejä oikean rasvahappotasapainon saavuttamiseen ja parempiin ruokavalintoihin.

Kirjan luettuasi tiedät mm. mikä on ihanteellinen omega-6 ja omega-3 rasvahappojen suhde, miksi kannattaa välttää voita haitallisempaa sokeria ja transrasvaa, mitkä öljyt kestävät kuumentamisen ja mitä öljyjä kannattaa käyttää levitteessä.

Omatekoinen levite

• 1/3 voita
• 1/3 rypsiöljyä
• 1/3 rahkaa
• ripaus suolaa
• ruohosipulia tai valkosipulia

Sulata voi miedolla lämmöllä, sekoita aineet ja mausta.
Säilyy hyvänmakuisena jääkaapissa vajaan viikon ajan.

Taija ja Jani Somppi: Parantavat rasvat, 224 sivua, Gummerus 2011

Yleis- ja verisuonikirurgi Taina Sompin ja liikuntafysiologi Jani Sompin pamflettimainen teos esittelee "rasvasodan" vaiheita aina 1950-luvun Yhdysvalloista 1970-luvun Pohjois-Karjalaan ja 2000-luvun rasva- ja hiilihydraattitietoisuuteen.

Kirjoittajat vastustavat, potilasesimerkein ja tutkimuslähtein perustellen, rasvalla pelottelua sekä turhaa kolesterolilääkitystä, sen sivu- ja haittavaikutuksineen. Teos kyseenalaistaa myös vallitsevan kolesteroliteorian, hoitosuositukset ja raja-arvot.

Uutuuskirja korostaa hyvien rasvojen ja vähähiilihydraattisen ruokavalion etuja. Kehon tulehdusta ja sen seurannaissairauksia välttää se, jonka ruokavaliossa on kohtuullisesti rasvoja ja kosolti vitamiineja - ja vähemmän insuliinitasoa hyppyyttäviä sokereita.

Tiesitkö näitä: ensimmäinen suomalainen (vuoden 1950) ruokaympyrä muistutti paljon hiilihydraattitietoista ruokavaliota; ketokarppaaja syö päivässä 20 g, alakarppaaja 60 g, hyväkarppaaja 100 g ja urheilukarppaaja yli 100 g hyviä hiilihydraatteja.

Jogurttiaamupirtelö

• 3-4 dl rasvaista maustamatonta jogurttia
• kourallinen marjoja
• 1 rkl heraproteiinia
• loraus kuohukermaa

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa pirtelöksi.

Tarja Rea Luomanperä
Kirjoittaja on Kiloklubin toimittaja