Ladataan... Ladataan...

Esikoisen verran kiloja pois

Virve Marttila oivalsi, että edes sukurasite ei pakota häntä olemaan lihava. -Itse päätän mitä syön ja kuinka paljon.
äidin laihdutusVirve Marttilan, 31, aamurutiinit ovat kuluneen vuoden aikana löytäneet aivan uuden uoman. Nykyisin sairaanhoitaja hyppää pyöränselkään kotipihallaan Ruovedellä ja ajaa peltojen halki kuuden kilometrin matkan kirkonkylän terveyskeskukseen työhön. Työpaikalla aamu alkaa kesäaikaan työntekijöiden yhteisellä aamiaisella, johon Virve Marttilan osalta kuuluu leipää, margariinia, vähärasvaista juustoa ja leikkelettä, vihanneksia sekä puuroa ja mehukeittoa. Vielä runsas vuosi sitten aamiainen saattoi helposti unohtua, ilta meni mussutteluksi ja työmatkat taittuivat autolla.

Kolmen lapsen äiti on pudottanut vuodessa 33 kiloa ja tavoite on edelleen hissunkissun alaspäin.

- Olen ollut ylipainoinen ihan lapsesta saakka. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen lihonut pikkuhiljaa koko ajan, Virve Marttila kertoo.

Raskauksista kilot eivät ole kertyneet, koska silloin tunnollinen äiti huolehti itsestään jo vatsassa kasvavan pienen ihmisen vuoksi. Raskauksien välillä ruoka kuitenkin maistui ja vaaka näytti lopulta sairaalloista ylipainoa. Nuorelle ihmiselle ylipaino ei vielä tuottanut terveysvaivoja ja silmät voi ummistaa tosiseikoilta ostamalla vaatteet postimyynnistä.

- Vaikka kyllä silloin vähän päässä kolisi, kun tilasin postimyynnistä koon 58 takkia, Virve Marttila huokaa.

Erilaisia pikadiettejä tuli silti kokeiltua, kuin kepillä jäätä. Kerran Marttila söi päivän pelkkiä kananmunia ja toisen pelkkää juustoa. Toisen päivän iltana hän repsahti syömään kolmannen päivän appelsiineja ja appelsiinipäivän aamuna teki jo mieli ihan vain leipää. Viitisen vuotta sitten hän laihtui painonhallintaklubissa 12 kiloa, siitä suunta oli piikkisuora ylöspäin.

- Minulla on molemmilta puolilta sukurasitusta, joten selitin aina itselleni, että minun kuuluukin olla lihava.

Sairaanhoitajan mitta täyttyi, kun kroppa varoitteli viimeisen raskauden aikana diabeteksella. Lisäksi paino kohosi pian synnytyksen jälkeen samalle tasolle, kuin silloin kun vauva vielä oli mahassa. Sisuuntunut Marttila opetteli laskemaan kuinka paljon ruokaa hän todellisuudessa tarvitsee. Koska syömisellä ei enää pitkään aikaan ollut ollut mitään tekemistä nälän kanssa, hän opetteli irroittamaan ruokailun muusta toiminnasta. Nykyisin keittiön pöydän ääressä istuessa syödään ruoka-aikaan sen verran kuin ennalta on päätetty, eikä syöminen ole enää ajanvietettä.

Vastikään Marttiloilla juhlittiin äidin 32 kilon pudotusta jäätelöllä. Se on saman verran kuin vanhimman lapsen Kallen nykyinen paino. Miten raskaalta esikoisen paino nyt tuntuukaan, kun äiti nappaa kahdeksanvuotiaan viikarin syliin.