Ladataan... Ladataan...

Aidon ruoan metsästys

Käsitellympää, edullisempaa ja enemmän? Vai ravitsevampaa, arvokkaampaa
ja vähemmän? Lisäaineettoman ruoan metsästys vaatii aikaa, vaivaa ja tietoa.

Petos lautasella - Aitoa ruokaa

Tiedätkö, miten ja missä lautasellasi oleva ruoka on valmistettu
tai mitä kaikkea ostamasi elintarvikkeet oikeastaan sisältävät?

Miksi käytämme yhä pienemmän osan tuloistamme ja ajastamme ravintoon ja ruoanlaittoon? Miksi tuottajien kannattaa jalostaa elintarvikkeet mauttomiksi ja ravinnearvottomiksi, sekä lopuksi höystää ne vitamiineilla, aromeilla ja lisäaineilla?

Miksi me suostumme syömään vuodessa 6-7 kiloa lisäineita, joista 90 prosenttia muokkaa ravintoa kosmeettisesti ja vain 10 prosenttia lisää ruoan säilyvyyttä? Tunnistammeko, ja arvostammeko, me edes enää aitojen elintarvikkeiden luonnollisia makuja?

Ruotsalaisen Mats-Erik Nilssonin tietokirjoissa Petos lautasella ja Aitoa ruokaa nostetaan ruokapöydälle ajankohtaisia kysymyksiä teollisista elintarvikkeista - niiden laadusta sekä vaikutuksista maku- ja kulutustottumuksiimme sekä terveyteemme.

Petos lautasella kertoo miten ruokaa peukaloidaan, jalostetaan ja muunnetaan, niin että emme enää aina edes haista, maista tai näe, mitä syömme. Lukuisten lisäaineiden avulla elintarvikkeet kun saadaan halutun makuisiksi, tuntuisiksi, värisiksi ja kestoisiksi.

Kirjan esimerkit haastavat pohtimaan valintoja: haluanko ostaa kuukausia vanhaa 'tuoremehua', savustamatonta 'savukinkkua', 'myymälässä paistettua' pakastepatonkia, 'vaniljajäätelöä' ilman vaniljaa tai kuudentoista (16!) lisäaineen leipää ja pullaa.

Kirjan viimeisessä kolmanneksessa on hyödyllistä kuluttajatietoa: 67:n elintarvikkeen ruoka-aineopas, 100:n kotimaisen lähituottajan tai -myyntipisteen yhteystiedot, lisäaineopas (alkuperä, tehtävät ja terveysriskit) sekä kausikasvisten taulukko.

Aitoa ruokaa paljastaa 150:n teollisen elintarvikkeemme koostumuksen, sekä antaa parempia vaihtoehtoja. Kirjassa kerrotaan kattavasti E-lisäineista sekä erilaisten ruokatunnusten (Luomu, Demeter, Avainlippu, Sirkkalehti) myöntämisperusteista.

Sokerina pohjalla on yhteenveto mainosten maalailemista 'maalaisuuden, aitouden, luonnollisuuden sekä tuoreuden' mielikuvista, ja luku siitä, miten kauppiaamme pyrkivät ohjailemaan meitä ja ostoskärryjemme liikkeitä ennen kassaa.

Aidon ruoan metsästys vaatii aikaa, tietoa ja viitseliäisyyttä. Alkuun pääsee näinkin: valitse elintarvikkeet, joissa on lyhyet tuoteselosteet (esim. enintään 3 E:tä) tai sellaiset, joissa on vain niitä ainesosia, joista itsekin valmistaisit kyseisen ruoan. Lisäaineettoman ruoan etsija saa varautua valikoiman supistumiseen - ja päätyä itsetehtyyn kotiruokaan.

Toinen tapa kohentaa tuoteselostestetta on käyttää heikompilaatuisista ainesosista yleisnimitystä, esim. 'kasvirasvaa'. On kuitenkin  iso ero, sekä laadullisesti että hinnallisesti, onko elintarvikkeessa käytetty kookosrasvaa, maissiöljyä vai oliiviöljyä. Kannattaa järkeillä - valmistajat eivät taatusti unohda yksilöidä kalliimpia ainesosia.

Ratkaisematon yhtälö on, miten aitoja raaka-aineita edullisempien lisäaineiden runsas käyttö ei ole suinkaan laskenut elintarvikkeiden hintaa, päinvastoin. Meille myydään mm. mitä erikoisempia terveysväittämillä perusteltuja elintarvikkeita yhä kovempaan hintaan.

Tuottajat ovat valpastuneet kätkemään E-koodit käyttämällä niistä nimeä, esim. kurkumiini kuulostaa luonnollisemmalta kuin E 100, samoin sorbiinihappo E 200, askorbiinihappo E 300, lesitiini E 322, sorbitoli E 420, ksylitoli E 967, arabikumi E 414, talkki E 553 b tai rasvahappo E 570.

Mats-Erik Nilsson: Petos lautasella - tiedätkö, mitä kaikkea suuhusi panet? WSOY

Mats-Erik Nilsson: Aitoa ruokaa - väärentämättömän ruoan opas  ATAR-kustannus

Lataa itsellesi E-koodiavain (.pdf) Eviran sivuilta.
Lisäaineet numerojärjestyksessä.

Lataa itsellesi Lisäaineopas (.pdf) Eviran sivuilta.
Lisäaineet aakkosjärjestyksessä.

Tarja Rea Luomanperä
toimittaja, kiloklubi.fi